tiistai 31. maaliskuuta 2026

Puutavaraa talon entisiltä mailta

Meillä on ollut jo pitkään ajatuksena teettää puutavaraa metsäalueelta, joka aikoinaan kuului talon maihin. Olimme sopineet talon entisen omistajan kanssa, että voisimme kaataa sieltä kolme sopivaa mäntyä ja teettää niistä korjauspuut päärakennuksen tarpeisiin. Viime syksyn, talven ja kevään aikana tämä suunnitelma vihdoin toteutui.

Marraskuussa kävimme kävelyllä metsäpalstalla ja valitsimme kolme sopivassa kohtaa kasvavaa, iältään ja laadultaan sopivaa puuta. Merkkasin ne vihreällä nauhalla talvea varten. Etsin mahdollisimman suoria, oksattomia ja iäkkäitä runkoja – sellaisia, jotka eivät ole kasvaneet kaikkein suotuisimmalla paikalla, jotta puuaines olisi tiivistä. Optimaalisin olisi ollut suoalueen pohjoislaidalla, mutta vaikka suo ei ollut tällä kertaa vaihtoehto, löysimme silti muutaman hyvän yksilön.

Tammikuussa kävimme metsurin kanssa katsomassa puiden sijainnit. Sitten kävi melkoinen onnenpotku: viereisellä palstalla oli sattumalta metsäkone ja ennestään tuttu kuljettaja. Yhden puhelinsoiton jälkeen kone hurautti metsäpalstalle ja kaatoi sekä pätki rungot tukin mittaan puolessa tunnissa.


Metsuri haki rungot myöhemmin omalle pihalleen odottamaan sahausta. Maaliskuussa ne sahattiin eri vahvuuksiin päärakennuksen korjauksia varten. Olin itse mukana neuvomassa ja auttamassa: kerroin sahurille oikeat vahvuudet lankuille, heitin ylimääräisen puutavaran sivuun ja ladoin valmiit lankut peräkärryyn kuljetusta varten.

Järeimmät sahatut lankut ovat 25 cm leveitä, ja niistä aion tehdä uudet ikkunoiden päällyskoristeet. 20-senttisillä lankuilla uusitaan nurkkalistat, ja 12-senttisistä syntyvät uudet tippalistat lahonneiden tilalle.

On hauska ajatus, että talon korjauksissa voidaan jatkossa käyttää puuta, joka tulee entisiltä talon mailta – ehkä jopa samasta metsästä, josta talon alkuperäisetkin hirret on aikoinaan kaadettu. Eikä tällaista puutavaraa todellakaan löydy joka kaupasta!

Ville

sunnuntai 1. helmikuuta 2026

Talvisuojaturvetta perennoille ja pensaille

Talvisuojaturvetta pensaan juurella



Talvikelit ovat välillä arvaamattomia. Olen oppinut kantapään kautta, että herkimmät perennat ja pensaat kannattaa suojata ennakolta. Parina keväänä nimittäin kävi niin, että lumet sulivat ensin ja sitten uusi pakkaskausi jäädytti perennojen ja pensaiden juurille jääkenttiä. Osa kasveista kuoli, varmaankin hapenpuutteeseen.

Parhaaksi suojaksi jäätä vastaan on osoittautunut talvisuojaturve. Ostin sitä jälleen useamman säkillisen, ja levitin ennen lumen tuloa herkimpien kasvien juurille. Se jää lumikerroksen alle suojaavana peitteenä eikä päästä jäätä kasvin juurelle. Kun kevät aikanaan koittaa, on turpeen vedeneristävyys käytännössä hävinnyt, ja se voi jäädä maahan normaalin mullan tapaan.

Ennen turpeen levitystä maan pitäisi olla jäässä, mutta lumeton. Tällä kertaa toimin juuri lumimyräkkää edeltävänä päivänä joulun jälkeen. Seuraavana aamuna kasvit ja turve olivat jo korkean lumikinoksen alla.

Tuovi