keskiviikko 10. heinäkuuta 2024

Uusi väentupa on virallisesti valmistunut!


Uuden väentuvan viimeisetkin työt on saatettu loppuun (muutamaa ikkunapellitystä lukuun ottamatta), ja lopputarkastus on nyt pidetty. Yhdeksän vuotta siinä vierähti, mutta toki talo on ollut asumiskunnossa kutakuinkin jo seitsemän vuoden ajan. Kahdesti jouduimme hakemaan jatkoaikaa rakennusluvalle, joka oli alun perin viisi vuotta voimassa. Syitä pitkälle rakennusajalle on useampia. Oleellisin syy on ollut alkuperäistä suunnitelmaa suuremmat rakentamiskustannukset, jonka vuoksi hankintoja ja töiden teettämistä on pitänyt jakaa useammalle vuodelle. Toinen syy olivat akuutit korjaustarpeet tontin muissa rakennuksissa, joista suurin oli päärakennuksen katon uusiminen 2018.


 

Olemme todella viihtyneet uudessa väentuvassa. Ikkunoista avautuvat näkymät eri vuodenaikoina ovat upeat ja neliöitäkin on meidän perheellemme tarpeeksi. Pari asiaa suunnitelmissa ja toteutuksessa olisi kuitenkin voinut tehdä toisella tavalla. Alapohjan rakenne on tehty kertopuupalkeista (45 x 300 mm), joiden mitta ilman välikannatusta on 6 metriä. Keskelle alapohjarakennetta olisi varmaakin tarvittu yksi parista pisteestä alas maanpintaan tuettu kannatinpalkki, joka olisi tukevoittanut lattiaa ja ehkäissyt sen tärinää kävellessä. Sama piirre toistuu myös pienemmän huoneen eli kamarin puolella. Tämä ominaisuus ei asumista haittaa, mutta se korostuu helposti vilkasliikkeisen ja kenguruna paikasta toiseen pomppivan lapsen kanssa asuessa.

Toisen asian ratkaisimme jo aiemmin eli ulko-oven toimintaongelmat. Alun perin meillä oli uloimpana ovena kunnostettu vanha pariovi ja sisempänä oli vielä erillinen uusi parilämpöovi. Vanha ovi ei vain soveltunut noin kovaan säärasituspaikkaan, vaan sitä oli käytännössä vaikeata, joskus jopa mahdotonta käyttää. Syksyllä ja keväällä lukkoa ei tahtonut saada kiinni lainkaan, ja kesällä ovien kutistuessa sitä ei saanut ilman kepulikonsteja ulkopuolelta lukkoon. Pitkän harkinnan ja eri vaihtoehtojen punninnan jälkeen päädyimme tilaamaan uuden parioven, ja samalla poistettiin tuplaovi sisäpuolelta. Toistaiseksi uusi pariovi on toiminut erinomaisesti. Tosin yksi ikkuna hajosi toissa vuonna ruohonleikkauksen vuoksi. Päältä ajettava leikkuri heitti talon etuosan hiekkatien laidasta terävän kiven ikkunaan, johon sen seurauksena tuli pieni reikä ja lasi jouduttiin vaihtamaan.

Kesäloma on vielä onneksi kokonaan edessä. Seuraavaksi siirrymme jälleen vanhan talon pariin ja siinä sivussa edistetään pihatöitä. Hyvää kesän jatkoa!

Ville

lauantai 30. maaliskuuta 2024

Kulmakaapin uudet värit



Peräpohjalaisen kulmakaapin entisöinti on edennyt hitaasti muiden hommien rinnalla. Maalinpoisto oli kova työ, kun kerroksia oli monta ja vanhat muovimaalit aika tiukasti kiinni. Syksyn tullen maalit olivat kuitenkin poissa. Sitten hioin kaapin pinnat, ensin karkeammalla ja lopuksi hyvin hienolla hiekkapaperilla. Karkealla saa loput maaliläikät pois tai ainakin tasoitettua niiden reunoja. Hienolla sitten viimeistellään pinta. Pölyjen pyyhinnän jälkeen alkoi maalaus.

Mietimme sopivaa maalia jonkin aikaa ja päädyimme vaaleanvihreään Ottossonin Övedsgröniin, joka on vaalennettu titaaninvalkealla suhteessa 1:3. Tämä vihreä sointuu väentuvan keittiökaapiston sävyyn. Kaapin alkuperäinen väri on ollut vaaleanharmaa, mutta koska meillä on jo tuvassa yksi harmaa kulmakaappi, ajattelimme valita jonkin toisen värin.

Kaapin ovissa on koristepeilit, jotka ovat alunperin olleet ruskeanpunaiset. Palautin punaisen värin, mutta valitsin hieman kirkkaamman sävyn, Ottossonin vaalean englanninpunaisen. Testasin myös tummempaa Gysingen englanninpunaista, mutta vaalea tuntui keveämmältä ja sopivammalta vihreän kanssa.



Pellavaöljymaalin merkillä ei tässä kohtaa ollut merkitystä - kunhan on pellavaöljymaalia! Varastossa alkaa olla jo melkoinen määrä eri sävyjä, joten löysin sieltä suoraan nämä maalit, jotka olen aikoinaan ostanut Domus Classicasta. Pellavaöljymaaleissa on loistavaa myös niiden loputon säilyminen: lisään vain muovikelmua maalin pintaan tiivisti ja purkin kansi tiukasti kiinni: maali ei kuivu purkissa eikä pintaan synny turhaan kuivaa, poistettavaa pintaa. Purkit voi pitää kylmässä varastossa talvellakin, pakkanen ei haittaa.

Tämä mennyt talvi oli oikeastaan ensimmäinen, kun maalasin läpi koko talven erinäisiä kohteita, osaa myös kylmissä tiloissa. Työ sujui ihan hyvin ja maalit kuivuivatkin - tosin hitaasti, mutta kiirettähän ei ole. Uhrasin vain yhden toppatakin maalitakiksi niin tarkeni. Valon kanssa oli välillä haasteita, mutta otsalamppu oli hyvä apu. Nyt onkin sitten jo kevät tullut ja valoa ihan eri tavalla :-)

Tuovi

sunnuntai 21. tammikuuta 2024

Puuhellaa aina tarvitaan

Väentupamme isoimmassa huoneessa eli tuvassa on puuhella, joka on ollut kovassa käytössä pakkaspäivien aikana. Sitä on nykyään helppo käyttää, mutta muistan hyvin alkuajat, jolloin ikkunoita täytyi ulkolämpötilasta huolimatta availla, kun savua alkoi työntyä sytytysvaiheessa valurautalevyjen rakosista ylöspäin. Joskus tuulisella säällä veto piipusta alas sisätiloihin oli niin voimakas, että oli turha kuvitella hellan sytyttämistä.

Kaikki helpottui kun huomasimme, että ratkaisu oli yksinkertainen – kuumailmapuhallin. Nykyään lämmitämme hormin kuumailmapuhaltimella nuohousluukun kautta puhaltamalla. Laitamme puhaltimen päälle noin 10-15 minuuttia ennen hellan sytyttämistä. Sytytysvaiheessa puhallin on vielä päällä, mutta heti kun tuli syttyy kunnolla ja hormi alkaa vetämään, suljemme puhaltimen ja laitamme tuhkaluukun kiinni. Systeemin käyttöön ottamisen jälkeen ei ole tullut kertaakaan enää savua sisälle tupaan.

Tänä talvena hankimme viimein myös kamiinapuhaltimen, koska halusimme levittää hellan lämpöä tehokkaammin tilan muihin osiin. Ennen hankintaa kävin läpi nettikeskusteluja, joista ei juurikaan kostunut mitään. Aihe kuin aihe, niin mielipiteet ja käytännön kokemukset antavat aina toinen toisensa kumoavia kokemuksia: ”Toimii meillä hyvin!”, ”Turha härpäke!”, ”Ei ole riittävän tehokas”, ”Ihan ok, mutta käytä rahasi sähkötuulettimeen” ja niin edelleen… 

Hankimme tuulettimen joulukuussa pahimpien pakkasten aikaan. Ajatus ilman sähköä toimivasta tuulettimesta oli tärkeä. Vajaalla 50 eurolla ostamamme malli on sellainen, että tietyn lämpötilan saavutettuaan sen myös kääntyy puolelta toiselle ja muuttaa ilmavirran suuntaa. Oma kokemuksemme laitteesta on ollut ihan positiivinen. Ainoastaan oikean kohdan löytäminen hellan päällä vei vähän aikaa. Kohta ei saa olla liian kuuma ettei laite vaurioidu, mutta sen täytyy olla kuitenkin tarpeeksi kuuma, että tuuletin pyörii riittävän nopeasti. Meillä pienen lämpimän ilmavirran tuntee useiden metrien päässä hellasta, joten ilmaa se tuntuu kierrättävän kohtuullisesti ja lämpöä leviää kauemmas hellasta. Meidän mallimme on myös melko äänetön, mutta sen kestävyydestä pidempiaikaisen käytön jälkeen ei vielä ole kokemusta. Tähän mennessä emme ole katuneet tuulettimen hankintaa.

Hyvää alkanutta vuotta ja tunnelmallisia hellatulia kaikille!

Ville