"Kesällä tehdään ja talvella tuumataan", sanoi tuttavani joskus kun juttelimme vanhojen talojen kunnostamisesta. Kesäkeleillä moni tekeminen onkin helpompaa, ja talvella taas on rauhaa ajatella asioita. Kesäkausi tosin venyy nykyään jo aika pitkäksi, kun maaliskuulta marraskuulle voi touhuta kaikenlaista sisällä ja ulkonakin pakkasajan kutistuessa pienemmäksi.
Joka tapauksessa juuri nyt on hyvä aika miettiä ensi vuoden kuvioita, ja ne alkavatkin olla jo selvillä. Pihan osalta on tavoitteena päästä käsiksi päärakennuksen takapihan puutarhaan ja istuttamaan sinne uusia puita: omenaa, luumua ja kirsikkaa. Kuusiaidasta on jokunen taimi kuollut, jotka pitäisi uudistaa. Myös siellä täällä sijaitsevat marjapensaat on tarkoitus siirrellä omaan lohkoonsa ja lisätä uusiakin tulokkaita joukkoon. Väentuvan edessä on puolestaan tilaa parille kukkapensaalle - ehkä ruusua tai jotakin muuta, tämä pohdinta on vielä kesken. Samalla kun istutuksia tehdään, saatamme myös palauttaa etupihan hiekkatieverkoston, joka on kulkenut aikoinaan myös päärakennuksen edestä.
Aloitimme syksyllä kukkaniityn teon väentuvan ja tallin välimaastoon. Työtä voisi jatkaa keväällä kylvämällä perhosille sopivia lajikkeita.
Päärakennuksessa tehdään lounaan puoleisten ikkunoiden pellitykset. Taistelu karmien välistä myrskysäillä sisään tulevaa vettä vastaan jatkuu tällä uudella täsmäiskulla. Vesiongelma olisi pakko ensin ratkaista ennen kuin sisätiloissa kannattaa edistää pinkopahvituksia ja maalauksia. Tavoitteena on myös jatkaa ikkunanpokien kunnostamista rakennuksen uudemmassa päädyssä.
Väentuvan kaksi julkisivua punamullataan ja kaksi julkisivua paneloidaan. Näin uudisrakennuksen ulkoasukin alkaa viimein valmistua.
Myös talousrakennusten korjaustyöt ovat mielessä, mutta täytyy katsoa, mihin kaikkeen rahkeet riittävät. Suunnitelmat ovat aina suunnitelmia ja niitä on mukava tehdä.
Työniloa uuteen vuoteen!
Tuovi