Kivijalkaa korjaamassa

Lue myös tuorein kivijalkajuttumme (16.7.2014).

Kivijalan liikkuminen on savimailla ikuinen ongelma, jota pitää kai vain korjailla ajoittain. Talon nurkat ovat kriittisin piste kantavuuden osalta, välit suurimmaksi osaksi estetiikkaa. Talon vanhassa päädyssä on luonnonkivistä tehty kivijalka, jossa on siellä täällä todella isoja kivenlohkareita, toisaalla taas hyvinkin pientä silppua. Kiviä oli joskus kiinnitetty laastilla toisiinsa, mutta laasti oli aikaa sitten rapissut pois. Kivet olivat liikkuneet melko paljon, yksi iso lohkare käytännössä siirtynyt kokonaan pois paikoiltaan. Päädyn kamareissa seisoessa ohi ajava liikenne tärisytti lattiaa melkoisesti. Tässä siis lähtötilanne.

Kivijalka ennen korjausta,

 Kivijalan korjaus ei tuntunut työltä, jota kannattaisi lähteä itse harjoittelemaan, varsinkin kun kivet olivat niin suuria. Pyysimme hätiin Rakennuskorjaus MaKi Oy:n, joka korjasi tässä vaiheessa vanhan päädyn kivijalan aina kuistiin saakka - työ vei viikon kahdelta mieheltä. Ulkopuolen lisäksi korjauksia tehtiin alapohjassa ja päätyyn ja takapihan puolelle lisättiin tuuletusaukkoja.

Korjaus käynnissä.

Korjattua kivijalkaa ja uusi tuuletusaukko.

Olimme jo aiemmin todenneet alapohjan aika kosteksi. Näyttää siltä, että pohjavesi on aika korkealla, mikä on tietysti hyvä asia hirsiarinan puolesta. No nyt tuuli puhaltaa alapohjassa, mutta siitä huolimatta maa oli kostea heinäkuun pahimmilla helteilläkin. Alapohjan puurakenteet ovat kuitenkin vanhassa päädyssä hyvässä kunnossa, vaikka ovatkin reilusti toistasataa vuotta vanhoja. Uudessa päädyssä vahingot ovatkin tulleet ylhäältä käsin.

Paljon korjattavia kivijalkametrejä jäi vielä tulevia kertoja varten. Varmaan siinä vaiheessa kun koko kivijalka on korjattu, voidaankin aloittaa taas uudestaan toisesta päästä.

Innokasta yleisöä

Aitan uusi iloinen ilme

Aittatyömaa on nyt edennyt siihen vaiheeseen, että hirsityöt on tehty ja aitta on nostettu pystyyn - uskomatonta, että se onnistui näin hyvin! Nyt on pihan vanhin rakennus pelastettu (oletamme, että se on tämä aitta - päärakennuksen rakennusvuottahan ei tiedetä) ja ennen kaikkea pariaittakokonaisuus säilyy.

Vanha ilme

Uusi ilme. Pystytuet jäävät muistoksi korjauksesta, mutta maalaus varmasti häivyttää niiden näkymistä jonkin verran.

 


Kävimme peittämässä aitan katon ja siinäkin oli meille amatööreille haastetta. Poistimme päreet toiselta puolelta ja pistimme sitten peitteet päälle. Katto on paikoin niin huonossa kunnossa, että siellä oleilu oli melkoista taiteilua. Aitan ovikatos kaipaa vielä nikkarointia ja suoristusta, jonka ajattelimme tehdä itse.

Päreiden poistoa petkeleellä.

Katon peittämistä

Nyt sitten odotellaan seuraavaksi kattotalkoita, jotka ajattelimme pitää heinäkuussa. Saa nähdä ehditäänkö vielä maalaamaan aitta kesällä vai jääkö sitten ensi vuoteen.