maanantai 25. kesäkuuta 2018

Tiiltä, huopaa ja asbestia



Blogimme elänyt hiljaiseloa jonkin aikaa. Päivätyökiireet ja hellekausi ovat verottaneet voimia. Nyt on kuitenkin aika kertoa taas, mitä tontilla on tapahtunut tällä välin: päärakennuksen kattoremontti nimittäin on alkanut ja edennyt jo ohi purkuvaiheen.





Toukokuussa purettiin vanhat betonikattotiilet pois ja samoin kävi tiiliruoteille ja kolmelle kerrokselle kattohuopaa. Suurin osa huopakatteen purusta jouduttiin teettämään asbestipurkuna, koska talon vanhasta päädystä löytyi asbestia sisältävää huopaa. Huopakattoja purkavien kannattaakin teettää asbestikartoitus hyvissä ajoin ennakkoon. Kartoitus on ollut pakollista vuodesta 2016 lähtien ja koskee kaikkia ennen vuotta 1994 valmistuneita rakennuksia. Purkutyön teki Varsinais-Suomen Erikoispurku Oy.




Osa vanhoista tiilistä otettiin talteen, mutta suurin osa meni täyttömaaksi naapurille, kattohuopa jäteasemalle. Tiiliruoteet ovat vielä pihassa ja päätynevät jäteaseman puunkeräykseen. Tiilien purku oli helppoa, mutta huovan purku kova homma - huopakerrokset olivat tiukassa. Jiirien sekä harjan läheisyyteen oli kaadettu paksu kerros pikeä, jonka irrottaminen piti tehdä vasaralla ja rautakangella hakaten. Paras työkalu olisi ollut vanhanmallinen petkele, mutta sitä ei lähikaupoista tähän hätään löytynyt. Näistäkin haasteista kuitenkin selvittiin.



Nyt on alkanut uusi vaihe: alusrakenteiden korjaaminen ja levyttäminen uuden huovan asennusta varten. Kattoonhan jäi jäljelle vanha päre, joka on asennettu 1800-luvun puolella. Se on etupihan puolella huonokuntoinen, jonka syynä lienee lähinnä auringon kuluttava vaikutus. Varjoisalla takapihalla se on taas huomattavasti paremmassa kunnossa.

Päreiden päälle asennetaan pystysuuntaan kulkevia 32 x 100 mm:n lautoja, joiden päälle tulee pontattu havuvaneri. Levyjen päälle tulee uusi kattohuopa kolmiorimoineen. Siellä täällä katossa on enemmänkin korjattavaa, etenkin uuden päädyn puolella jiireissä. Niihin tehdään rakennekorjaukset ennen uutta vesikatetta. Kattotyön valvonnasta ja kattotuolien korjauksesta huolehtii Restart  ja Kattoparoni uuden huopakaton teosta. Museovirasto rahoittaa puolet korjauksesta.

Vesikatemateriaalin valinta ei ollut meille mitenkään itsestään selvä juttu vaan mietimme sitä aika pitkään. Vaihtoehtoja olisivat periaatteessa olleet pelti, tiili ja huopa. Maakuntamuseon rakennustutkija ei kuitenkaan suositellut peltikattoa, koska sitä ei talossa ole aiemmin ollut. Huopakate on edullisempi, vaikka onkin lyhytikäisempi. Toisaalta se on myös meistä sympaattinen ja talossamme on ollut huopakatto 1900-luvun alussa, jonka ajan asuun palautamme rakennusta monilta osin. Huopakaton päälle voi myös myöhemmin asentaa tiilet, jos tulee katumapäälle.

Mukavaa kesäkuun jatkoa!

Tuovi ja Ville



2 kommenttia:

  1. No on teillä ollut kova työmaa katon kimpussa.
    Empä tiennyt että nuin vanhoista rakennuksista voi katolta löytyä asbestia.
    Onneksi meidän vanhan hirsitalon purussa (mökiksi siirto) katolta tuli vastaan päre, päreen päällä paperisäkkejä ja niiden päällä normi punertava kolmiorimoitettu huopa. Mitään eriskummallista ei onneksi vastaan tullut. 🤔

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä vanhoja huopakerroksia oli 3-4, joista päällimmäisessä eli uusimmassa oli asbestia. Viimeisin kerros oli todennäköisesti 50-luvulta. Mielenkiintoinen tuo teidän paperisäkkikerroksenne. Ville

      Poista