 |
| Kuva: Silon Piilukirves |
Uuden väentuvan rungon veistotyöhön tuli pieni tauko, koska jouduimme etsimään lisähirsiä kehikon yläosaa varten. Sopivaa materiaalia eli vanhoja ja tarpeeksi pitkiä hirsiä löytyi lehti-ilmoituksen perusteella. Kunhan hirret saadaan työmaalle, voi veistotyö taas jatkua. Hieman tämä toki viivästyttää rakennusaikataulua. Toisaalta olemme laatineet niin väljän aikataulun, että pieni viivästys ei haittaa. Tavoitteemme on, että saamme talon syksyn aikana talvehtimiskuntoon ja peruslämmölle, jolloin sisätöitä voidaan jatkaa rauhassa talven aikana.
 |
| Kuva: Silon Piilukirves |
 |
| Kuva: Silon Piilukirves |
 |
| Kuva: Silon Piilukirves |
Runko on edennyt ikkunoiden yläosiin, eli noin kolmasosa on vielä jäljellä. Toivotaan, että loppukesästä ja syksystä tulee lämmin ja kuiva, niin rungon pystytys ja vesikaton teko sujuvat joutuisasti.
Kulunut kesä on kyllä säiden puolesta ollut melkoisen hankala: vettä sataa vaikka Forecan ennustus näyttää netissä aurinkoa ja seuraavana päivänä toisin päin. Onneksi meillä ei ole ollut kuitenkaan ulkomaalaushommia tai katon korjausta tekeillä. Niiden kanssa olisi voinut mennä hermot useampaan otteeseen.
Kivijalkatyö etenee tontilla. Kivet on ladottu paikoilleen ja täyttövalut ovat seuraavana vuorossa. Kuvissa näkyvät kivien alaosaan laudoista tehdyt muotit. Kivien paikoilleen asettelu oli kovaa työtä. Työ olisi sujunut varmasti joutuisammin, jos kivet olisi aikoinaan purkuvaiheessa jollain tavalla merkitty. Näin aikaisemmin vierekkäin olleet lohkareet olisi voitu suoraan sijoittaa sopiville paikoille. Toisaalta uuteen järjestykseen vaikuttavat myös tuuletusaukot, joille jätettiin sopivat välit piirustusten mukaan. Kissanluukkujen sijainti on ollut varmasti erilainen siinä rakennuksessa, josta nämä kivet ovat peräisin. Sovittamista olisi joutunut tekemään joka tapauksessa.
Ville
Mallikkaan näköinen runko. Noita varhopatsasrakenteita taitaa olla puukäpylän joissain hirsirunkoisissa taloissa. Ja osassa niistä ulkoseinätkin ovat tehty huomattavan lyhyistä hirsistä (2.5m). Lieneekö jokin säästösyy? Tokihan myös aukot vaikuttavat.
VastaaPoistaValetaanko nuo kivijalkakivet juotosbetonilla kiinni?
Kiitos kiinnostavasta blogista, olen tässä kesäloman kuluessa lueskellut läpi :)
Kiitos kommentista! Mielenkiintoista, jos Puukäpylässä on käytetty ko. tekniikkaa. Se on minulle uusi tieto.
PoistaKivijalkakivet valetaan paikoilleen juuri juotosbetonilla.
Hienoa, jos blogi on mielestäsi kiinnostava. Sitä on ainakin hauska kirjoittaa.
Ville
Jouduitte siis nostamaan kaikki kivet kertaalleen vielä ylös ennen juotosbetonin laskua? Olisi mielenkiintoista nähdä muutama kuva kuin juotosbetoni laitettiin ja kivet laskettiin juotosbetonin päälle. Valuuko ylimääräinen juotosbetoni reunoilta pois?
PoistaHei!
PoistaEmme valitettavasti olleet itse paikalla, kun valua tehtiin, joten kuviakaan ei siitä vaiheesta ole näyttää. Kiviä ei otettu pois ennen valua. Yllä olevissa kuvilla näkyy, että kivien alaosaan on tehty laudoista uusi valumuotti, joka esti betonin valumisen ulos. Myös kivien saumakohdat tukittiin joko solumuovilla, uretaanilla tai laudoilla, jotka poistettiin betonin kuivuttua. Aikamoista askartelua siis. Asiaa olisi helpottanut, jos kivet olisivat olleet säännöllisemmän muotoisia. Itse valussa käytettiin hieman liian jäykkää betonia, joten se ei valunutkaan ihan joka paikkaan, mihin olisi pitänyt. Viimeistely sekä täytön että siistin ulkonäön kannalta piti suorittaa käsin.
Ville
Mistä välistä valutitte juutoslaastin porakivien väleihin ja porakivien alle? Laitoitteko porakivien alle kuinka paljon kivia tyhjyyttä täyttämään? Pelkästään sen verran, että kivet sai vaakaan? Ei varsinaisesti kiviä täytteeksi? Kaikki täyte tuli juutoslaastista?
VastaaPoistaKivet ovat sen verran eri kokoisia ja muotoisia, että laastin sai juotettua sekä ylhäältä että sisäpuolen kolosista. Kiilakiviä käytettiin ainoastaan tasapainottamaan lohkareita. Näin jälkeen päin ajateltuna olisi ollut hyvä käyttää niitä ulkonäöllisistä syistä enemmänkin. Voisin oikeastaan jossain vaiheessa kirjoittaa oman päivityksen tästä kivijalkatyöstä, koska nyt teettäisin sen hieman eri tavalla. Nuo meidän kivemme olivat hieman liian epätasaisen muotoisia ja kokoisia. Olisi ollut parempi, että jokaisen kiven muut paitsi sisäpintaan jäävä pinta olisivat mahdollisimman suoria. Nyt osaisin arvioida paremmin kivien ominaisuuksia.
PoistaEnnen valua tehtiin muotti kivien alaosaan. Sisäpuolella se toimii hyvin, koska se jää joka tapauksessa piiloon. Mutta etupuolella jälki ei ollut hyvä. Luonnonkivien rosoinen ja lautamuotin sileä pinta eivät oikein sovi keskenään yhteen. Koska kivien ulkopinta ei ollut ihan suora, jätti muotti joissain kohdin kivien alaosaan betonikynnyksen, jota olen nyt jälkeenpäin poistanut käsin hakkaamalla ja timanttilaikalla hiomalla.
Jos voisin aloittaa tämän uudestaan alusta, niin tekisin ehkä näin:
Hankkisin tasareunaisia kiviä. Latoisin ne pienten kiilakivien avulla niin, että ulko ja yläpinta kulkevat mahdollisimman tasassa ja jättäisin kivien väliin hieman saumarakoa (joista laasti mahtuu valumaan). Seuraavaksi tekisin sisäpuolelle laudoista kymmenisen senttiä paksun (tai paljonko alla oleva antura antaa tilaa) ja parikymmentä senttiä korkean muotin valua varten niin, että kivet saisi sen avulla juotettua yhtenäiseksi kivijalaksi. Tukkisin ulkopinnan saumat valun ajaksi esim. uretaanivaahdolla. Vaadon voisi sitten raaputella pois laastin kuivuttua. Oma hommansa toki tässäkin olisi. Viimeisenä vaiheena olisi saumojen ja mahdollisesti kivien alareunaan jäävien rakosten saumaaminen umpeen käsityönä. Suosittelisin joka tapauksessa tätä käsin viimeiselemistä.
Tapoja on varmaan monenlaisia ja aika paljon käytettävä menetelmä riippuu kivien koosta ja tasaisuudesta sekä siitä, laitetaanko niitä yhteen vai kahteen kerrokseen.
Ville
Kiitos vinkeistä. Olisi tosiaan hienoa, jos saisit tästä asiasta tehtyä erillisen postauksen. Erityisesti kiinnostaisi nähdä kuva lähempää tämän hetkisestä lopputuloksesta.
PoistaItselläni on monen vahvuista, pituista ja paksuista kiveä. Suurimman ja pienimmän kiven korkeudessa on jopa 25cm eroa. Ajattelin tuon 25cm täyttää luonnonkivillä.
Onko siis aikomuksenne maalata myös päätalo? Onko pakko? Se on vietävän hieno harmaana punaisine ikkunapielineen.
VastaaPoistaKyllä päätalokin on jossain vaiheessa tarkoitus maalata kauttaaltaan. Kuivana harmaakin lauta näyttää hyvältä, mutta kastuessaan aika synkältä ja läikikkäältä. Tarkoitus on aikanaan käyttää vaaleaa pellavaöljymaalia. Sävyä pitää vielä miettiä, mutta varmaan sen osalta mennään lähelle edellistä maalauskertaa.
PoistaVille
Hei,
VastaaPoistaonko teillä kokemusta, että mitä tälläinen luonnonkivajalka maksaisi uuteen hirsitaloon? Onko helppoa ostaa kiviä esim käytettynä, löytyykö sopivaa kokoa?
Hei!
PoistaMeillä sama firma teki kivijalan alle betonianturat, latoi ja valoi luonnonkivet paikoilleen sekä valoi märkätilojen lattiaksi betonilaatan. Lisäksi sama firma teki perustusten routaeristykset ja laittoi salaojakaivot ja putket paikoilleen. Tästä tuli luonnollisesti vähän isompi kustannus kokonaisuudessaan. Kivet maksoivat 2000 euroa pihaan tuotuna, mutta kaupan päälle tuli vielä 30-40 metriä vanhaa hirttä. Betonianturan valaminen sekä kivien latominen ja valaminen paikoilleen (sis. materiaalit) maksoivat noin 22 000 e. Tämän päälle tuli vielä kaivuutöitä sekä tarvittavat sora- ja hiekkakuormat.
Vanhoja kivijalkakiviä löytyy varmasti, mutta ne kannattaa käydä tarkoin valikoimassa itse tai mieluiten vielä ammattilaisen kanssa. Kivien myynti-ilmoituksia löytyy silloin tällöin netistä tai sitten voi laittaa itse ilmoituksen lehteen/nettiin. Asennuksen kannalta helpointa olisi tilata tarkasti rakennuksen mittojen mukaan uudet kivet. Uudet tosin saattavat näyttää turhankin uusilta. Näin jälkeenpäin ajateltuna omat kivemme olisivat voineet olla hieman tasalaatuisempia sekä pintojen että kokonsa puolesta. Askarteluun eli paikalleen latomiseen sekä mahdolliseen pintojen ja kokojen muokkaukseen kuluu joka tapauksessa jonkin verran työaikaa.
Mutta kaiken kaikkiaan luonnonkivi sopii kyllä erinomaisesti hirsirakennuksen perustaksi.
Ville
Kiitos vastauksesta! Te siis saitte ostettua nuo kivet hintaan 2000e. Taitaa varmaan uutena ehkä sit pitää lisäsä yksi nolla perään.
VastaaPoistaHaluaisin itsekin just löytää vanhat kivet, mutta pelottaa just, että kuka osaa arvioida, onko ne sopivat. Pitää varmaan sit ostaa isompi erä kiviä isommasta talosta/navetasta, että varmasti ei jää vajaaksi.
Lisäksi olisi kiva kuulla, miten niitä sit pitää "paikkailla", jos eivät ole saman korkuisia.
Uusien kivien hinnoista en valitettavasti tiedä enempää.
VastaaPoistaKivien olisi hyvä olla yhdestä ja samasta talosta peräisin. Silloin niiden muoto ja väri sopivat yleensä hyvin yhteen. Näin säästyy suuremmilta operaatioilta. Varakiviä on syytä olla olemassa, samoin runsaasti pienempiä kiilakiviä.
Kivisokkelin aiottu korkeus on hyvä pitää mielessä kiviä valikoitaessa. Olisi hyvä, että ala- ja yläpinnat sekä molemmat sivut olisivat mahdollisimman suorat. Kivien pituus voi vaihdella, mutta niiden korkeus olisi hyvä olla mahdollisimman lähellä toisiaan. Jos saat paikalle jonkun, joka on aikaisemminkin käsitellyt luonnonkivijalkoja, niin aina parempi.
Kivijalan yläpinta on hyvä saada mahdollisimman suoraksi. Matalampia kiviä voi korottaa laittamalla niiden alle sopivia kiilakiviä. Noita kiilakiviä joutuu joka tapauksessa käyttämään kivien tasapainottamisessa. Sen vuoksi niitä on hyvä olla runsaasti saatavilla.
Kiviä voi toki myös lohkoa pienemmiksi. Tähän tarvitaan tosin järeä pora ja kivikiiloja. Pieniä muhkuroita voi poistaa lekalla naputtelemalla.
Ville