lauantai 25. heinäkuuta 2015
Järkäleet paikoilleen
Uuden väentuvan luonnonkivijalan asennus alkoi tällä viikolla. Olimme hankkineet ja kuljettaneet erään puretun rakennuksen kaikki kivet tontille sitä varten. Lisäksi entisen saunan maan alle hautautuneita kiviä saatiin tien toiselta puolelta. Muutama sopivankokoinen lohkare olisi kyllä vielä tarvittu, koska suurin osa saunan kivistä oli aavistuksen liian matalia. Parhaat kivet käytetään joka tapauksessa paraatipuolelle, ja taakse pellon puolelle laitetaan rosoisemmat yksilöt. Kiilakiviä löytyi onneksi runsaasti eri puolilta tonttia.
Kivet nostettiin ensin lankkujen päälle riviin, jonka jälkeen aloitettiin sopivien kivien valinta. Lankut nostavat kivet sopivasti maasta irti, jolloin liinat on helppo kiinnittää niiden ympäri nostoa varten. Kivien liikutteluun käytettiin trukkipiikeillä varustettua traktoria ja nostoliinoja sekä hienosäätöön rautakankia ja miesvoimaa.
Koska käytössä olevat hakatut luonnonkivet ovat kaikki hieman erikokoisia, valittiin kivijalan yläpinnan taso korkeimman käytettävän kiven mukaan. Muiden kivien yläpinta nostetaan samaan tasoon alle laitettavien kiilakivien avulla. Kiiloilla voidaan lisäksi asentaa kivet sopivaan asentoon niin, että yläpinnan ja ulospäin näkyviin jäävän pinnan tasot pysyvät mahdollisimman suorina.
Olen itse huomannut, että harvinaisen useissa hakatuissa luonnonkivijaloissa ylimmäisten kivien päällinen on ulkokulmastaan veistetty viettämään hieman sisäänpäin. Tämä on sikäli hullua, että näin sadevesi pääsee juoksemaan väärään suuntaan eli rakennukseen päin. Olisiko syynä sitten se, että rakentajat ovat pelänneet alempien hirsien muljahtamista ulos paikoiltaan enemmän kuin veden haittavaikutuksia? Tokihan joissain paikoissa ovat kivet voineet roudan seurauksena siirtyä väärään asentoon. Mutta kumman useissa kohteissa olen tämän saman havainnut.
Oman kivijalkamme molemmille pitkille sivuille tulee kaksi tuuletusaukkoa ja päätyihin kumpaankin yksi. Kaakonpuoleiselle päädylle tulee isompi aukko, josta pääsee jatkossa kulkemaan ryömintätilaan. Tuuletusaukkoihin tehdään verkoilla varustetut puiset luukut, jotka voidaan talveksi aina sulkea.
Kun kaikki kivet ovat paikoillaan, sidotaan ne yhteen laastilla. Samalla tuuletusluukuille varattujen aukkojen alaosa muurataan luonnonkivillä niin, että aukosta tulee sopivan kokoinen.
Palaan kivijalkatyöhön taas tuonnempana.
Ville
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti