Kuten Tuovi jo edellisessä postauksessa kirjoittikin, olemme nyt heinäkuun aikana mm. paperoineet yläpohjia rakennuksen keskiosan ja pukuhuoneen kohdalta. Ilmansulkuapaperin osalta nyt on tilanne parantunut sen verran, että Ypapilta tuli kesäkuussa markkinoille uusi tuote eli Paavo Perinneilmansulkupapaeri. Se on täysin paperipohjainen tuote ja itse asiassa vaikuttaisi koostumukseltaan melko lailla samalta materiaalilta, kuin Paavo rakennussuojakartonki, ainoastaan kartongin painossa saattaa olla pieni ero: ilmansulkupaperin paino on 287 g/m2, kun aikaisemmin käyttämäni saman tuottajan vahvempi suojakartonki on noin 300 g/m2.
Perinneilmansulkupaperilla ei ole CE-sertifikaattia, koska täysin paperipohjaiseen tuotteeseen ei ole olemassa hyväksyttyä testausmenetelmää. Tämä aiheuttaa tietenkin päänvaivaa uudisrakentamisen kohdalla, koska sen osalta rakennusvalvonta on tarkempaa. Teoriassahan rakennusvalvontaviranomaiset edellyttävät ensisijaisesti sertifikoitujen tuotteiden käyttämistä, mutta käytännössä asian valvominen on mahdotonta. Kysyin itse kuntamme rakennusvalvonnasta heidän suhtautumistaan tähän uuteen tuulensuojatuotteeseen. Meidän valvojamme antoi sille hyväksyntänsä, mutta tilanne voisi olla toinen, jos olisimme tekemässä rakennusta vakituiseksi asunnoksi. Näistä asioista kannattaa kuitenkin hyvissä ajoin puhua valvontaviranomaisten kanssa. Vanhojen rakennusten pienemmissä korjauksissa tuota puhdasta ilmansulkupaperia voi toki vapaasti käyttää.
Uuden ilmansulkupaperin käyttämisessä on toki omat hankaluutensa. Koska paperi on melko jäykkää, sitä on hieman hankala laskostaa kulmissa suoraksi. Se myös repeää reunastaan helposti. Paperin leikkaamiseen tarvitaan terävää mattoveistä varsinkin, jos leikkaa ilman alustaa. Muuten paperi vaikuttaisi toimivan moitteettomasti. Itse kiinnitin paperin pituussuuntaiset jatkosaumakohdat selluloosaliisterillä, koska halusin käyttää mahdollisimman vähän ilmansulkuteippiä. Liisterillä pystyy paikkaamaan helposti myös mahdolliset asennuksen aikana syntyvät repeämät.
Ainoat kohdat, jossa minun piti käyttää teippiä, ovat sähköjohtojen läpimenot, joita en saanut pelkän paperin ja liisterin avulla tarpeeksi tiiviiksi. Paperi on sen verran vahvaa, ettei se ainakaan minun käsittelyssäni taipunut aivan pienempiin rakosiin. Liisterin avulla sain paperin tiiviiksi myös tiiliseinän vierustalla, jossa ei voinut käyttää nitojaa. Paperi vaikutti tarttuvan hyvin myös rapattuun tiiliseinään. Aion ihan testauksen nimissä kokeilla myös sanomalehtipaperin käyttämistä putkien läpimenokohdissa. Kokeilen kapeiden suikaleiden liisteröimistä kerroksittain näihin kohtiin. Sanomalehti on sen verran taipuisampaa, että sillä luulisi saavan myös pienemmät kohdat ilmatiiviiksi ilman muoviteipin käyttämistä. Voin tästä kokeilusta kirjoitella hieman myöhemmin.
Seuraavaksi aloitamme väentuvan kamarin (eli pukuhuoneen) ja tuvan lattialautojen asennuksen. On vaihteeksi virkistävää työskennellä ilman telineitä tai tikkaita.
Ville
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti