Eilen lauantaina ainakin meidän talomme pihamaalla paistoi aurinko koko päivän. Valo tuli niin matalalta, että pihan puut heittivät upeita varjoja haravoimattomalle nurmikolle. Jotenkin kuviin ei vaan ikinä tartu samanlaista valon ja varjon kontrastia, joka luonnossa näyttää niin uskomattoman hienolta.
Lauantaina sää suosi myös Perinnepellin Jania, joka kävi asentamassa uuden väentuvan savupiippuun juuripellityksen ja hatun. Jälki oli hienoa. Hatun malliksi hän oli valinnut vanhaan tai vanhantyyppiseen rakennukseen sopivan perinteisen aumamuodon. Piipun suun ja hatun väliin jätettiin nuohoojan mentävä väli.
Piippuhatun merkityksestä ja tärkeydestä on monta mielipidettä. Entisaikaan hattuja ei juuri käytetty, mutta silloin tulisijoja lämmitettiinkin ympäri vuoden, ja piiput kuivuivat sitä mukaa kun sateessa kastuivat. Nykyään savupiiput saattavat olla pitkiä aikoja lämmittämättä, jolloin kosteus pääsee ajan mittaan rapauttamaan hormeja. Hattu on siis mielestäni hyvä olla päällä, kunhan jättää tarpeeksi väliä nuohousta varten. Hatussa on hyvä olla myös jonkinlainen kallistus, etteivät vesi tai lumi jää muhimaan rakenteen päälle pitkäksi aikaa.
Alapohjan rakentaminen on sekin jo hyvässä vauhdissa, mutta työ tehdään loppuun vasta keväällä. Ensi viikolla olisi tarkoitus kiinnittää rännit paikoilleen ja aloitella ikkunoiden ja ovien asennusta. Ehkäpä viikon päästä rakennus näyttää jälleen hieman valmiimmalta.
Hyviä syyspäiviä!
Ville
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti