Jäähyväiset kuusiaidalle

Viime viikonloppuna järjestimme pienimuotoiset talkoot ja kaadoimme vanhan kuusiaidan uuden tieltä. Mukana talkoissa oli hieman enemmän puunkaatoon perehtynyt tuttavamme, joka sai hoitaa vaikeimmat kaadot. Niiden puiden kohdalla, jotka olivat hieman kallellaan taloon päin, käytimme köyttä apuna. Vedimme kahden hengen voimin puuta kaatosuuntaan, ja kaikki sujuikin mallikkaasti. Myös traktori olisi tarvittaessa ollut käytössä, mutta sitä emme tällä kertaa tarvinneet.

Meidän ”kuusiaitamme” ei tosin ole enää pitkään aikaan ollut varsinainen aita, vaan pikemminkin rivi liian tiheään istutettuja täyskasvuisia kuusia. Samanlaisia kohoaa ympäri Suomea vanhojen pihapiirien laidoilla, usein pohjoisen puolella suojaamassa kylmiltä tuulilta. Sittemmin ne ovat säännöllisen hoidon puutteessa päässeet kasvamaan ylipitkiksi, jolloin tuloksena on ollut tiheä ja usein hieman epäsiistin näköinen puurivi.

Kaadoimme kaikki vanhat kuuset naapurin pellon puolelle, koska se oli turvallisempaa. Olimme sopineet toki järjestelystä etukäteen. Naapuri lupasi hakea puut pois omaan käyttöönsä. Itse otimme polttopuiksi kolmen samaan aikaan kuusiaidan kanssa kaadetun koivun rungot. Kuusien ja muutaman koivun lisäksi kaadoimme pari vaahteraa, jotka olivat kasvaneet kuusten lähistölle. Tarkoitus oli alun perin kaataa myös pari etupihan epäsiistiä ja muutenkin huonokuntoista lehtikuusta, mutta tuulen suunta oli sen verran hankala, että päätimme jättää sen touhun myöhempään ajankohtaan.

Kaadoimme yhteensä noin 30 puuta, ja aikamoinen kasa siitä tulikin. Onneksi runkoja ei tarvinnut karsia, ne sahattiin ainoastaan neljän metrin pätkiin naapurin toivomuksesta. Etukäteen hieman mietimme, näyttääkö talon ympäristö liiankin avaralta puiden kadottua se takaa. Kun latvoistaan rispaantuneet kuuset olivat poissa, näytti talokin kuitenkin jotenkin siistimmältä ja pihapiiri huomattavasti avarammalta. Uusi kuusiaita tarvitaan kuitenkin rajaamaan tonttia ja muodostamaan yhtenäinen oma alueensa.

Kaadetun kuusirivistön tilalle on tarkoitus kasvattaa uusi kuusiaita, jota pidetään säännöllisen leikkauksen avulla noin kahden metrin korkuisena. Siinä mitassa se suojaa, rajaa sopivasti pihapiiriä, eikä kuitenkaan varjosta naapurin peltoa liikaa. Kuusiaita voi jonkun mielessä olla hieman synkkäkin elementti pihalla, mutta se on kyllä kuulunut jo pitkään olennaiseksi osaksi vanhoja pihapiirejä, etenkin Varsinais-Suomen peltoaukeilla, jossa tuuli pääsee vapaasti puhaltamaan mereltä pitkälle sisämaahan.

Mietimme vielä kuusiaidan sijoitusta. Joka tapauksessa se tulee muodostamaan L:n muotoisen yhtenäisen linjan tontin luoteis- ja koillisladoille, päärakennuksen taakse. Yksi ajatus on jyrsiä vanhojen kuusien näkyvät kannot pois ja istuttaa uusi rivistö sen viereen, hieman enemmän pihan suuntaan, jolloin sen leikkaaminen myös ulkopuolelta onnistuu vaivattomasti. Aidan takanahan on heti oja ja sen toiselta puolelta alkaa naapurin viljelty pelto. Jos aidan istuttaisi samaan kohtaan kuin vanhat, olisi aidan leikkaaminen erittäin hankalaa. Samoin maanmuokkausta joutuisi tekemään todennäköisesti huomattavasti enemmän.

Uudet kuuset hankimme paikkakunnan omasta puutarhayrityksestä, jonka puutarhuri lupasi tulla paikan päälle katsomaan istutuspaikkaa. Savimaa ei ole helpoin kasvuympäristö, joten laji kannattaa valita huolella. Samalla voimme suunnitella taimien määrän ja istutustiheyden.

Vielä lopuksi pari sanaa vanhojen puiden kaatamisesta, mikä tuntuu usein haikealta ja vaikealta. Mekin mietimme kuusiaidan kaatoa pitkään, mutta viime talvien myrskyissä pihan huonokuntoisimpia puita on alkanut kaatua eikä aitakaan ollut enää mikään pihan kaunistus. Teetimme myös vuosi sitten puutarhasuunnitelman, jolloin pohdimme kuusien poistoa suunnittelijan kanssa. Nyt onkin helppoa edetä pihan kunnostuksessa kun on suunnitelma olemassa

Lisää kuusiaidasta ja muustakin puutarhasta myöhemmin keväällä.

Ville ja Tuovi