lauantai 25. elokuuta 2012

Maalari maalasi harmaata lattiaa




















Valkean kamarin lattia on nyt maalattu ensimmäiseen kertaan! Toinen kerta odottaakin sitten ensi kevääseen. Olen maalannut aiemmin huonekaluja, seiniä ja kattoa, mutta lattiaa nyt ensimmäistä kertaa.

Kamarin lattia oli maalattu viimeksi ehkä 1930-luvulla - ruskea maali oli pääosin hyvässä kunnossa, vain kynnysten edustalla oli enemmän kulumaa. Halusimme kuitenkin tehdä huoneestta valoisamman, koska seiniin jäävät vanhat, melko tummasävyiset tapetit. Valitsimme maaliksi vaaleanharmaan sävyn, joka löytyy valmiina sekoituksena Gysingen pellavaöljymaaleista. Gysingen maalit ovat osoittautuneet aivan lyömättömiksi - en maalaakaan enää muilla kuin niillä aina kun pellavaöljymaali vain sopii kohteeseen. Gysingen maaleja myy Antiikkiverstas.

Hioin ensin lattian kevyesti käsin keskikarkealla hiekkapaperilla. Tällä sain pahimmat rosot pois ja lisäksi tasoittelin kulumakohtien reunoja. Tarkoitus ei ollut poistaa vanhoja maalikerroksia vaan jättää ne alle. Maalaaminen on myös kevyempää maalatulle pinnalle kuin puhtaalle puulle ja maalia tarvitaan vähemmän, todennäköisesti kaksi kerrosta riittää tähänkin lattiaan.





















Ennen maalausta imuroin ja moppasin lattian, annoin kuivua ja sitten vain maalaamaan. Ohensin maalia vähän balsamitärpätillä, jotta sen maalaaminen olisi vähän kevyempää. Pellavaöljymaalin maalaaminen on työläämpää kuin monissa muissa maalityypeissä - maalia saa hangata hartiavoimin pintaan, mutta lopputulos kyllä palkitsee.

Lattiaa maalatessa huomaa, miten paljon pölyä huoneilmassa on. Aina jostakin ilmaantuu roskia lattialle, vaikka kuinka siivoaisi. Käytin maalauksessa apuna nihkeää pyyhettä, jolla pyyhin aina pienen pätkän lattiaa kerrallaan ja maalasin heti perään kun uusi pöly ei ollut ehtinyt laskeutua. Tärkeää on myös pitää ikkunat ja ovet kiinni maalauksen ajan.






















Ja vielä pari sanaa pensseleistä: pellavaöljymaali vaatii kunnon pensselit. Käytin maalin levittämiseen pyöreää pensseliä, jolla maalin levittäminen on helpompaa. Lopuksi tasoitin maalatun kohdan tasoituspensselillä. Pellavaöljymaalin hyvä puoli on myös pensselien helppo puhdistus, maali lähtee mäntysuovalla tai pellavaöljysaippualla, jotka ovat paljon tärpättiä miellyttävämpiä. Olen ostanut pensseleitä Rakennusapteekista ja Antiikkiverstaasta - kaupan päälle saa hyvät ohjeet pensselihuoltoon.



maanantai 20. elokuuta 2012

Lehtikuusta!





































Sahautimme lautaa ja lankkua Tapaninpäivän myrskyssä kaatuneesta vanhasta lehtikuusesta paikallisella sahalla. Nyt sitten pitäisi keksiä käyttöä laudoille! Ajattelimme tehdä niistä ainakin ulkorapun kuistille, koska lehtikuusi kestää hyvin kosteutta pihkaisuutensa vuoksi. Laudoissa on oikeita "pihkataskuja", kuten sahanomistaja niitä nimitti. Siellä täällä on isojakin koloja täynnä pihkaa. En ole ennen tuollaista nähnyt laudoissa.




















Kesälomat onkin nyt pidetty ja loman aikana pääsimme viimeinkin nukkumaan talon vanhaan päätyyn, valkeaan kamariin! Ensimmäisen yön jälkeen nukutti jo ihan hyvin. Talo on yllättävän hiljainen ja sisäilma raikasta.

Valkean kamarin lattia on nyt maalattu ensimmäiseen kertaan ja pinkopahvitus jatkuu vihreässä kamarissa. Myös vuorilaudoitusta on aloitettu konttorin ulkoseinässä ja vanhojen sisäpaneelien asennus takaisin paikoilleen kuistin sisällä. Palaan näihin töihin seuraavissa kirjoituksissani. Aurinkoista elokuuta!

lauantai 11. elokuuta 2012

Pinkopahvia ja nupinauloja






































Vihreän kamarin remontti on edennyt pinkopahvivaiheeseen: valmiina on yksi seinä ja tästä työ jatkuu vähitellen. Pinkopahvin laittoon löytyy lukuisia ohjeita netistä ja alan oppaista - yhdistelimme näitä, koska yksittäiset ohjeet poikkesivat toisistaan.

























































Ennen pinkopahvitusta naulasimme vanhat jäljellä olevat pahvit tapetteineen suoriksi hirsiseiniin kiinni. Ne jätetään uuden pinkopahvin ja tapetin alle talteen. Vesivauriot ovat vieneet osan vanhoja tapetteja, mutta osa on jäljellä ja ne on mukava säästää.Lisäsimme myös tilkerimat niiden hirsien väliin, joista ne syystä tai toisesta puuttuivat. Tämä helpottaa nupinaulojen naulaamista, kun pahvin takana ei ole isompia tyhjiä välejä.

Katosta poistettiin samalla vanhat nupinaulat - katon aiomme maalata valkeaksi liimamaalilla, jolla se on alunperin maalattu. Nupinauloissakin on tapahtunut kehitystä vuosisadan aikana: 1800-luvun taotut nupinaulat ovat huomattavasti pienempiä kuin 2000-luvun naulat. Nupinaulat ostimme Domus Classicasta, pinkopahvia löytyi Rautiasta.











































































Pahvien kostuttelu ja kiinnitys ei ollut erityisen vaikeaa, huomasimme tosin, että aika vikkelästi pahvit täytyy naulata seinään, koska ne alkavat nopeasti kuivua niiden esiin ottamisen jälkeen (pidimme kostutetut pahvit rullalla muovisäkissä yön yli). Säällä on tähän aika suuri vaikutus - lämpimällä kelillä pahvit kuivuvat todella nopeasti. Ja ideahan on, että pinkopahvi naulataan seinälle kosteana ja kuivuessaan se kiristyy ja suoristuu seinällä.







































Pahvien mittaus ja palasten sovittelu seinälle vaatii myös tarkkuutta: pahvipalat pitää merkitä huolella, jotta nopeassa naulausvaiheessa oikeat palat menevät heti oikeaan kohtaan. Toinen tärkeä vinkki ohjeissa oli, että pahvipalojen asennusjärjestys on mietittävä etukäteen ja ladottava palat sitten kostutuksen ajaksi käänteiseen järjestykseen. Näin on helppo ottaa palat esiin järjestyksessä purkamatta koko rullaa.

Pinkopahvin kostutus tulee tehdä pahvin harmaalle puolelle. Tätä ei useimmissa ohjeissa mainittu lainkaan ja kostutimme ensin valkeaa puolta. Hyvin näytti pahvi tästäkin huolimatta kiristyvän seinällä. Toki tuo harmaa puoli on se huokoisempi, joten sikäli sen kostuttaminen on varmasti järkevämpää.






































Nurkkien saaminen kulmikkaiksi oli hankalaa: hirret ovat seinässä usein vähän eri tasoissa ja nurkasta tahtoo tulla pakostikin pyöreä. Nurkkiin laitetaan ensin pahvivahvikkeet, joita voi ostaa valmiina esimerkiksi Domus Classicasta tai Antiikkiverstaasta. Me teimme kulmapalat kaksinkertaisesta pinkopahvista - katsotaan miten ne toimivat.