lauantai 31. elokuuta 2013

Vihreä kamari kilpailee Vuoden paras vintage blogi -sarjassa!


Suureksi yllätyksekseni sain kutsun osallistua Gloria Blog Awards -kisaan Vuoden paras vintage -blogi sarjassa. Hienoa, että myös perinnerakentaminen on nyt teemana mukana! Vintage-sarjassa kilpailevat Vihreän kamarin ohella 70-luvulta, päivää!, Domargård - Villa Olivia ja Villa Idur.

Nyt vain äänestämään omaa suosikkia! Äänestysaikaa riittää 18.10. saakka.

perjantai 23. elokuuta 2013

Tapista asiaa


Tapit ovat tärkeä osa hirsirakennuksia ja ajattelinkin omistaa niille yhden blogikirjoituksen. Tapit kannattaa tehdä samasta puusta, jota hirretkin ovat. Me teimme tappeja korvaushirsistä sahatuista ylimääräisistä paloista, joita syntyi runsaasti, kun hirsiä lyhenneltiin oikeisiin mittoihin.

Tappien veistäminen kävi kätevimmin vesurilla ja viimeistely puukolla. Molempien työkalujen täytyy olla teräviä, jotta työ sujuu joutuisasti - vanha hirsi on yleensä sen verran kovaa puuta. Tallin nurkkaan kului yhteensä 38 tappia, joista suurimman osan veisti appeni, joka oli mukana talkoissa. Teimme tapit pyöreään muotoon.



Ylimpien hirsien tapit porattiin alhaalta päin. Reikä porattiin kokonaan läpi ensimmäisestä hirrestä ja puoliväliin seuraavaa. Poran täytyy olla järeää kaliiberia ja poran terä täytyy aina välillä vetää pois, jotta puru tulee ulos. Alussa meillä oli vaikeuksia saada syviä reikiä kun terä alkoi vain velloa purussa menemättä eteenpäin. Sitten tajusimme aina vähän väliä puhdistaa reikää ja näin poraus onnistui.




Kun hirsikerroissa päästään riittävän alas, ei enää voi porata alhaalta ylöspäin, koska poralle ei ole hirsien alla tilaa. Porasimme vielä yhden hirsikerran alhaalta käsin siten, että teimme hirteen ensin reiän ennen seinään asentamista. Kun hirsi oli seinässä paikoillaan, poran terä laitettiin ensin irtonaisena reikään ja terään kiinnitettiin porakone. Näin se mahtui vielä hirren alapuolelle. Sitten porattiin reikä valmiiksi toiseen hirteen saakka.

Lopulta reiät porattiin alimpiin hirsiin rakennuksen sisäpuolelta vinosti ylhäältä alaspäin. Aloituspaikan yläpuolisen hirren reunaan taltattiin ensin pieni kolo, jotta poran sai riittävän pystysuoraan asentoon.



Tappien lyöminen ylhäältä alaspäin oli tietysti helpompaa kuin alhaalta ylöspäin, joka vaati voimia. Tappi saa olla napakka suhteessa reikään, mutta ei toisaalta liian tiukkakaan.




Lopuksi tapit sitten sahattiin juurestaan hirren pinnan tasoon. Tapin paikan ja suunnan yhtenä logiikkana on, että vettä pääsisi mahdollisimman vähän tapinreikään. Tämän takia esimerkiksi ylhäältä alas lyötävät vinot tapit laitetaan rakennuksen sisäpuolelta, ei ulkopuolelta.



Kokeilimme myös hieman erikoista tappitekniikkaa lapaliitoksiin eli kohtiin, joissa kaksi samalla tasolla olevaan hirttä on liitetty toisiinsa. Tässä kohtaa tapit tulevat vaakatasoon ja kiinnittävät liitosten puoliskot toisiinsa. Tapin kärkeen sahattiin ensin puunsyiden vastaisesti pieni lovi ja sitten vuoltiin kiila lovea varten. Kun tällainen tappi lyödään reikään, kiila leventää tapin päätä ja se kiinnittyy lujemmin paikoilleen.




lauantai 10. elokuuta 2013

Loputtomasti liitoksia


Tällä kertaa ajattelin sanoa pari sanaa hirsien liitoksista, jotka työllistävät eniten kengityksessä. Ensinnäkin liitoksia saa tehdä monta ja yhteen liitokseen kului ainakin meiltä aika paljon aikaa. Käytimme kolmea erilaista liitosta yhdistämään hirsiä: pystysuuntaista lapaliitosta, hammaslapaliitosta ja sormiliitosta. Yllä olevassa kuvassa on hammaslapaliitos, jota suositellaan käytettäväksi alimpaan hirteen, mikäli siihen liitos tarvitaan.


Tässä puolestaan tehdään lapaliitokselle tilaa seinään jäävään hirteen. Työ sujuu sahan ja taltan avulla. Alla kuva korvaushirrestä, johon on tehty vastaava lapaliitos. Liitoksia tehdessä hirttä kannattaa aina välillä sovittaa seinään. Liinojen käyttö seinässä on kätevä tapa saada hirsi pysymään paikoillaan ilman, että sitä tarvitsee koko ajan kannatella.



Sormiliitoksesta löydät kuvan edellisestä kirjoituksestani: se muistuttaa ponttilaudan tekniikkaa. Sormiliitos oli nopein tehdä ja hammaslapaliitos työläin.


sunnuntai 4. elokuuta 2013

Korvaushirret seinään sopivaksi


Korvausmateriaalin valinnassa on tärkeää löytää sopivan paksuja ja pitkiä hyväkuntoisia hirsiä. Sopiva paksuus katsotaan korjattavasta seinästä: vanhat hirret on usein tehty tuumamittaan. Oma tallimme on rakennettu kuuden tuuman eli noin 15 cm:n  hirsistä. Myös tasainen paksuus helpottaa, vaikka aina hirret eivät sitä olekaan. Pituudellakin on väliä: pitkistä on helppo tehdä lyhyitä, mutta ei päinvastoin.

Mittaaminen on tarkkaa työtä ja tätä harjoittelimme paljon omassa projektissamme. Kaarevia pintoja on välillä vaikeaa mitata, mutta suorakulman avulla mitan saan aina jollakin tavalla.


Työstettävä hirsi kannattaa nostaa pukeille, joihin sen saa kiinni hollihaoilla. Sitten vain veistämään mitä erilaisimmilla työkaluilla: veistokirveellä, piilukirveellä, moottorisahalla, taltalla, vesurilla - mikä vain oikealta tuntuu. Meistä kätevimpiä olivat veistokirves, taltta ja alustavissa töissä moottorisaha. Kokeilimme myös pieniä sähkötyökaluja, joista oli apua erityisesti liitosten viimeistelyssä. Ja käsisahalla tietysti sahattiin paljon, moottorisaha on useimmiten tarkkoihin sahauksiin liian suuripiirteinen.

Lähtökohtana siis on, että hirsi olisi oikean paksuinen. Korkeus on harvoin valmiiksi kohdallaan ja se mitataan joko poistetusta tai seinässä olevasta hirrestä, jonka jatkoksi uusi tulee. Sitten vain piirretään hirsivaralla oikea muoto puun yläpintaan seinässä olevan hirren alapinnasta, veistetään korkeus sopivaksi ja sovitellaan välillä hirttä seinään kunnes oikea mitta ja muoto löytyvät.


Hirren yläpinta on kaareva ja alapinnassa on kouru, jotka pitää säilyttää veistämisen jälkeenkin. Näin vesi pääsee aina valumaan pois hirsien väleistä. Alla olevassa kuvassa työstetään kourua ensin moottorisahalla, jonka jälkeen sitä voi vielä tasoitella veistokirveellä tai kouruteräisellä telsolla. Ennen vanhaan ei tietysti moottorisahaa käytetty, mutta kyllä se välillä puolustaa paikkaansa ajansäästönä.


Lopuksi hirren yläpintaa voi viimeistellä seinään sopivaksi kuorimaraudalla.


Kun hirsi on seinään muodoiltaan sopiva, on tietenkin otettava huomioon myös liitokset ja salvokset, joiden veistäminen on ehkä vieläkin tarkempaa työtä. Palaan niihin seuraavassa kirjoituksessani.