maanantai 26. joulukuuta 2016

Ikkunalistoja asentamassa



Ikkunalistojen asennus on edennyt uudessa väentuvassa isompaan huoneeseen eli tupaan saakka. Uusien listojen profiilimalli on lainattu tilan päärakennuksesta. Koska seinähirret ovat peräisin useammasta rakennuksesta ja samankin rakennuksen osalta eri huoneista, niiden paksuus vaihtelee jonkin verran. Rungon veistovaiheessa tehtiin päätös, että ulkoseinäpinnat laitettaisiin mahdollisimman tasaisiksi. Näin ulkoverhous saataisiin asennettua mahdollisimman ilmatiiviiksi ilman turhia rakoja. Tämän seurauksena pienet vaihtelut hirsien paksuudessa tulivat näkyviin sisäpuolelle. Meillä on tulevaisuudessa suunnitelmissa ainakin joidenkin seinien osalta pintojen savirappaus. Tämä parantaisi rungon tiiviyttä ja tasoittaisi seinäpintoja. Meitä ei kuitenkaan suuremmin haittaa näkyvissä olevat vaihtelut hirsien paksuudessa. Ne elävöittävät osaltaan seinäpintoja. Mutta tämähän on osaltaan myös makukysymys.





Ikkunalistojen asennuksessa tästä on kuitenkin hieman haittaa, koska listat pitäisi saada asennettua mahdollisimman suoraan karmin suuntaisesti. Olenkin joutunut tasoittamaan hirsien pintoja listojen alta, mikä kieltämättä hidastuttaa asentamista huomattavasti. Tasoituspuuhassa monitoimilaite on ollut jälleen suurena apuna. Sillä saa sahattua helposti tasoitusalueiden reunat suoriksi, minkä jälkeen ylimääräinen puu on helppo veistää taltalla pois.



Puolet tuvan ikkunoista on jo listoitettu ja työ jatkuu uuden vuoden alla. Tavoitteena olisi myös aloittaa jalkalistojen asentaminen tupaan.

Hyvää uuden vuoden odotusta kaikille!

Ville

tiistai 13. joulukuuta 2016

Roudan valta



Ajattelin kirjoittaa ajatuksia ja kokemuksia roudasta, joka on ainakin meillä jokavuotinen puheenaihe. Pihapiirimme on savimaata ja routa nostelee joka vuosi maahan pieniä kumpuja siellä sun täällä. Roudan mukana nousee myös maan alta esiin kaikenlaista tavaraa, joka on maannut vuosia piilossa maan sisällä. Lyhyesti sanottua routa on aika rasittava kaveri, josta ei pääse eroon. Se aiheuttaa lisätyötä rakennusten kanssa ja lumettomat talvet (joita Varsinais-Suomessa riittää) pahentavat sitä.

Päärakennuksen kivijalkaa vuonna 2009 ennen korjauksia.


Kivijalkaa olemme paljon korjailleet ja routa on yksi tekijä taustalla: se liikuttelee perustuskiviä ja samalla koko taloa. Käytännössä pieniä kivijalkakorjauksia pitäisi tehdä jatkuvasti. Jos näin ei tee, kohta onkin isot korjaukset edessä, joihin ei itse enää pystykään vaan on kutsuttava apua paikalle.

Vieraskuisti aaltoilee joka vuosi roudan mukana kuin lastu laineilla. Perustukset olisi varmasti pitänyt kaivaa syvemmälle aikanaan, mutta pelkäsimme rakennuksen hirsiarinan vahingoittumista.

Routa muotoilee myös pihaa uusiksi - kumpuja ja kuoppia ilmaantuu uusiin paikkoihin ruohonleikkaajan haasteeksi. Maanpintaan nousee myös joka kevät uusia kiviä, vanhoja tiiliä, muovisäkkejä, ketjuja, sahanteriä, lasinsirpaleita ja vaikka mitä. Kuskailemme niitä aina huhtikuussa pois ennen kuin ruoho peittää ne näkyvistä. Työsarka taitaa olla loputon. Tontilla on asuttu 500 vuotta, joten tavaraa on varmaan viskelty maahan jonkin verran.

Mikä routaan sitten auttaa? Salaojitus, vastaisi tämän päivän rakentaja. Sajaojia olemme tehneetkin tallin toiselle laidalle korvaamaan täytettyä avo-ojaa. Ja uuden väentuvan ympäristö on salaojitettu. Perustuksetkin yltävän 30 metriin eli tässä taidettiin ottaa roudalta väkisin valta pois.

Salaojitus ei kuitenkaan ole vanhaan päärakennukseen tepsivä konsti vaan voisi koitua sen tuhoksi kuivattamalla hirsiarinan ja muuttamalla perustusten kantavuutta. Siispä pidetään silmällä ja korjaillaan ikuisesti. Ja odotetaan jännityksellä, mitä savi meille ensi keväänä antaa sisuksistaan.

Mukavaa joulun odotusta!

Tuovi