maanantai 28. joulukuuta 2015

Uusi vuosi ja sisätyöt odottavat



Joulun aika meni Itä-Suomen maisemissa, jonne satoi aaton kunniaksi ja juhlijoiden iloksi myös lunta. Juice Leskistä etäisesti muistuttava talven ensimmäinen lumiukko sai seurakseen myös lumihevosen ja kummallisen näköisen tontun.

Uuden väentupamme osalta ulkotyöt saatiin joulukuun aikana lähestulkoon pulkkaan. Jonkin verran maansiirtotyötä jäi odottamaan pakkasta ja maan kovenemista, koska saven seassa lotraus ei tuntunut kosteassa säässä hyvältä ajatukselta. Tammikuussa saadaan toivottavasti rakennustyömaan ympäristö siistittyä. Pihan viimeistelyä jatketaan toki myöhemmin keväällä ja kesällä.


Rakennustyöt jatkuvat alkuvuodesta sisätiloissa lähinnä ylä- ja alapohjien parissa. Tuvan sisäkatto toteutetaan kolmilappeisena, kuten ylhäällä olevasta kuvasta näkyy. Puuseppä on rakentanut huoneeseen väliaikaisen telineen, jonka päältä yläpohjarakenteita on ollut helpompi tehdä. Se helpottaa myös jatkossa kattolankkujen lyömistä paikoilleen näin korkeassa huonetilassa. Rakennuksen keskiosan märkätiloihin ja pukuhuoneeseen tulee sen sijaan tasainen laipio ja huonekorkeudet niissä jäävät huomattavasti tupaa matalammaksi. Tilojen hierarkiaa luodaan neliöiden lisäksi myös kuutioiden avulla.





Alapohjan lattiavasoina käytettiin rakennesuunnittelijan ehdotuksesta 45 x 300 mm:n kertopuupalkkeja, joiden alapintaan aluslaudoitus on naulattu kiinni. Laudoituksen päälle tulevat ilmasulkupaperi, eristekerros, ylempi ilmasulkupaperi ja päälle 33 mm:n lautalattia.





Rungon vanhoissa hirsissä on jäljellä aika paljon eri-ikäisiä nauloja, jotka pitää vetää talven aikana pois. Oma työnsä on myös rungon tilkitsemisessä sisäpuolelta käsin. Varsinkin ikkuna- ja oviaukkoihin saa menemään vielä runsaasti pellavarivettä.

Vanhan päärakennuksen osalta iloinen yllätys loppuvuoden osalta oli se, että alkusyksystä tekemäni ikkunoiden vuorilautojen tiivistyskittaukset näyttäisivät toimivan. Vaikka joulukuun alun kova tuuli ja sade paiskoivat vettä tuimasti vasten tien puoleista seinää, ei vesi tällä kertaa näyttänyt päässeen sisäpuolelle saakka. Ainoastaan yhden ikkunan toinen alanurkka tuntui aavistuksen kostealta. Ulkoa päin tarkastellessani huomasinkin, että olin siltä kohtaa jättänyt kittauksen väliin, koska ikkunan vuorilauta oli siinä vaiheessa ollut tiiviisti kiinni. Nyt siihen oli ilmestynyt pieni rako, josta vesi oli päässyt sisään. Täytyy tehdä varman päälle seuraavalla kerralla.

Hyvää alkavaa uutta vuotta kaikille!

Ville

perjantai 18. joulukuuta 2015

Hellaa hakemassa


Uuteen väentupaamme tulee paikalla muurattu puuhella. Kävimme ostamassa siihen kierrätyskannen ja -luukut Metsäkylän Navetalta. Kun näitä vanhoja osia etsiskelee, tekee aina mielenkiintoisia havaintoja: näyttää siltä, että Porin Valulla ei ole reilun kokoisia paistouunin luukkuja lainkaan. Sen sijaan Högforsilla on. Jostain syystä pidin kuitenkin enemmän Porin Valun tulipesän luukusta. Niinpä sitten otimme molempia yhdet: sievä Porin Valu ja reilun kokoinen Högfors. Kierrätetty saa kai olla vähän sitä sun tätä?

Vanhat valurautaiset hellanosat ovat usein vähän ruosteessa ja karstassa. Ne saa kuitenkin putsattua siisteiksi harjalla ja Liesimustalla. Näet kuvissa eron kunnostettujen luukkujen ja kunnostamattoman hellan levyn välillä. Valurautaa on oikeastaan aika vaikea saada pilattua lopullisesti - halkeaminen taitaa olla ainoa peruuttamaton tuho.



Puuhella on käytännöllinen kapistus, koska sillä saa tuvan lämpimäksi ja samalla voi tehdä ruokaa ja pitää vettä lämpimänä hellalla. Tuli tuo myös tunnelmaa. Viileänä levyn päällä on paljon säilytystilaa ja jos huuvassa on perinteinen reunus, voi sen päälle asetella pannunalusia, koristekransseja, tulitikkuaskeja tai muuta tavaraa. Hellanlevyn edessä oleva metallitanko on hyvä paikka keittiöpyyhkeille. Puuhellassa on myös poltettu ja varmaan monessa paikassa vieläkin poltetaan roskia kuten kartonkia ja paperia. Tätä ei taideta enää suositella, koska roskanpoltto nokeaa hormit.

Mietiskelin tässä vähän aikaa myös puuhellan huonoja puolia, ei tullut muuta mieleen kuin ne iänikuiset puunroskat siinä edustalla ja joku innokas ja tietämätön voi tietysti polttaa kätensä kuumissa luukuissa.

Lämpimiä joulukuun iltoja!

Tuovi





sunnuntai 6. joulukuuta 2015

Porraskuisti valmiina

Kuva: Jari Lehtonen


Porraskuisti valmistui jo viikko sitten ja näyttää hyvältä rakennuksen edessä. Sen päällä tehtiin väliaikainen kate pressusta, joka vaihdetaan keväällä lopulliseen huopakatteeseen. Kuistin melko kepeän tuntuinen rakenne hieman arveluttaa näin tuulisella seudulla. Jää nähtäväksi, täytyykö sitä tukea myöhemmin jollain alkuperäiseen suunnitelmaan kuulumattomalla sidonnalla.

Kuva: Jari Lehtonen


Nyt talo on ulkopuolelta siinä kunnossa, että töitä voidaan rauhassa jatkaa sisällä. Tosin lintuverkko on vielä asentamatta savupiipun päälle. Sisätöiden osalta seuraavana ovat vuorossa yläpohjan kannattajien kiinnitykset.

Kuva: Jari Lehtonen



Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

Ville