Piharakennuksen hirsirunkoon on tarkoitus käyttää vanhaa kierrätyshirttä. Pienen etsiskelyn jälkeen sain Metsäkylän Navetan Pia Kuurmalta vinkin henkilöstä, joka oli juuri myymässä ison kasan vanhoja ja suhteellisen hyväkuntoisia hirsiä. Otin yhteyttä myyjään ja kävin Parkanossa katsomassa tavaran ennen ostopäätöstä. Hirret ovat peräisin pari vuotta sitten puretusta vanhasta Pentin talosta ja soveltuivat hyvin uusiokäyttöön meidän piharakennukseemme.
Eilen lauantaina koko satsi kuljetettiin Parkanosta Laitilaan, jossa Jani Moilanen ja hänen Silon Piilukirves -yrityksensä alkaa veistää runkoa myöhemmin tämän vuoden aikana. Rungosta on tulossa varhopatsas-rakenteinen eli kulmissa ja väliseinien liitoskohdissa käytetään hirsien painumisen sallivia pystyparruja, joihin kiinnitetään karat. Parruun lovetaan toisesta päästä pyöristetyt soirot, jotka kiinnitetään parruihin joko nauloilla tai ruuveilla. Samantyyppinen rakenne on luonnollisesti myös aukkojen kohdalla, mutta niissä pyöristetyt soirot kiinnitetään ainoastaan toiselle sivulle.
Samankaltaista parru-soiro-kara-yhdistelmää olen nähnyt käytettävän myös joissain hankalimmissa rungonkorjauskohteissa. Karoilla varustettuja ja pystysuuntaan asetettuja parruja on käytetty varsinkin silloin, jos lamasalvoksen hirsikerrat ovat lahonneet räystäältä kivijalkaan saakka läheltä rakennuksen nurkkaa. Tämä korjaustapa säästää huomattavasti työaikaa ja soveltuu etenkin sellaisiin kohteisiin, jossa hirsirunko vuorataan ulkopuolelta laudoituksella.
Parhaillaan on piharakennuksen osalta monta asiaa kesken: tarjouspyynnöt, suunnitelmien hyväksyminen, sopivien tekijöiden etsiminen jne. Näistäkin asioista lisää myöhemmin.
Ville
Hieno juttu, onnea projektiin!
VastaaPoistaKiitos! Onnea ja jonkin verran myös suunnittelua ja laskentaakin vielä tarvitaan.
PoistaMielenkiintoinen ja minulle uusi idea tuo varhopatsasnurkka. Miten siinä sidotaan vaakasuunnassa hirret yhteen (patsaan kanssa)? Eli mikä korvaa salvoksen vaakasuoraisen sitovuuden.
VastaaPoistaHei!
PoistaVarhopatsasrakenteeseen en ole itse törmännyt, muuta kuin vanhoissa museokohteissa ja niissäkin runko on ollut pyörähirsistä tehty. Sinänsä mielenkiintoinen kokeilu tällaisessa uudiskohteessa.
Varhopatsas perustuu nurkkien ja väliseinäliitosten kohdissa oleviin pystypalkkeihin, joihin väliin jäävät vaakaosat sidotaan sormiliitoksella. Rungon ylä- ja alaosissa kulkevat parrukehikot eli ylä- ja alajuoksut sidotaan nurkissa toisiinsa lohenpyrstöliitoksilla. Pystytolppien ala- ja yläpäät kiinnitetään niihin tappien avulla. Tapit lyödään liitoksen läpi, ja osa tapista menee sitten sisään pystyparrun päihin porattuihin reikiin. Pystyparrut sekä ala- ja yläjuoksut muodostavat siis varsinaisen kantavan rakenteen.
Toivottavasti tämä vastasi kysymykseesi. Voin kertoa rungosta lisää, kunhan sen veisto edistyy.
Ville
Oikein hyvin vastasi, kiitoksia. Olenko oikeassa, että rakenne toimii vain vanhaa, painumatonta hirttä käytettäessä (ettei vaakahirsien väliin synny rakoja painumisen seurauksena)?
PoistaOlemme iskeneet silmämme 1920-luvun huvilaan, jossa ollut paha kattovuoto. Se on tuhonnut yhden seinän pätkän melkein ylhäältä alas ja siinä samalla väliseinän salvoksia. Itsekseni olin pähkäillyt jotain tämän tapaista korjausmenetelmää ja oli onnekas sattuma löytää teidän hieno blogi ja juttu varhopatsaasta - se valoi uskoa siihen, että idea voisi toimia.
Mielenkiinnolla odottelen päivitystä rungon pystytyksestä. Lykkyä siihen!
T. Hannu
Olen itsekin nähnyt pari kohdetta, jossa tämäntyyppistä menetelmää on käytetty. Sen avulla voi säästää huomattavast aikaa ja materiaalia. Onnea korjaukseen!
PoistaVille
Suunnittelen kesämökin rakennuttamista vanhoista hirsistä tuolla varhopatsas-rakenteella, jonka löysin blogistanne. Nyt, kun rakennuksenne on jo käytössä, miten nurkat toimivat? Tuntuuko niistä vetoa? Ovatko pystyparrut yhtä kappaletta vai liimapalkkeja?
VastaaPoistaNurkat toimivat hyvin, kunhan vain tilkitsee ne kunnolla, ja etenkin tässä rakenteessa niiden kanssa täytyy olla huolellinen. Pystyparrut ovat meillä yhtä puuta.
PoistaVille