Taas on tovi vierähtänyt edellisestä kirjoituksesta ja remonttihommien ollessa talvitauolla kirjoitan välillä talon irtaimistosta, jota siirtyi meille kaupan mukana. Tutustutaan ensiksi kassakaappiin, joka on melko jykevä ilmestys yhdessä kamarissa. Sitä ei helposti sieltä siirretäkään ja olemme suosiolla jättäneet muovimaton vielä tuohon huoneeseen.
Selvittelin kaapin alkuperää sen merkin avulla ja kyseessä on tamperelaisen Grundströmin kassakaappitehtaan luomus 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä. On hauska ajatus, että kassakaappeja varten on ollut oma tehtaansa: kukoistuskausi olikin 1910-20-luvuilla, jonka jälkeen tehdas ajautui konkurssiin 1930-luvun alussa. Kun elinkeinoelämällä meni huonosti, ei kassakaappejakaan enää tarvittu.
Kassakaappimme itsessään ei ole kovin arvokas, niitä on paljon myynnissä vanhan tavaran liikkeissä ja sillä onkin meille etupäässä historiallista arvoa. Tarve kassakaapille talossa on varmastikin ollut, koska työväkeä oli paljon ja heille on maksettu palkkoja. Talossa on säilynyt laaja kirjanpito maataloudesta ja erilaisista luottamustoimista menneinä aikoina, jotka ovat myös vaatineet käteiskassaa ja kuittien pyörittelyä.
Meille siirtyessään kassakaappi oli miltei tyhjä, siellä oli vain yksi metallirasia täynnä vanhoja avaimia. Muutaman avaimen oven olemme onnistuneet paikallistamaan, suurin osa jäänee arvoituksiksi. Lisäksi kassakaapissa on avaamatta yksi lukollinen lokero, jonka avain on kadonnut. Avaaminen vaatii lukkoseppää ja emme ole vielä saaneet sitä aikaisiksi. Eletään siis vielä hetken aikaa jännityksessä!
Tuovi
Joko lokero on auki? Eihän tuollaista jännäriä kestä kukaan
VastaaPoistaValitettavasti ei vielä, ehkä keväämmällä kunnostaudutaan tässä asiassa. Luulenpa, ettei siellä mitään kummempaa ole, koska kaappikin oli tyhjä :-)
PoistaTuovi
Suomen Tiirikointipalvelusta Jaakko moro. Onko vielä lokero lukossa? Jos on, niin lisätietoja varten voisi lähettää sähköpostia minulle ja katotaan mitä on tehtävissä :) jaakko.s.fagerlund@gmail.com
VastaaPoista