Päärakennuksen vanhemman osan rakentamisvuosi on aikojen kuluessa unohtunut, eikä arkistoistakaan ole löytynyt tähän vastauksia. Päätimme ottaa järeämmät keinot käyttöön ja siirtyä hyödyntämään luonnontiedettä, tässä tapauksessa dendrokronologista ajoitustutkimusta.
Dendrokronologiassa eli puun vuosirengasajoituksessa verrataan meidän hirsistämme otettuja puulustonäytteitä Joensuun yliopistolle talletettuun tämän alueen puulustokalenteriin. Laboratoriossa tehtävän tutkimuksen avulla voidaan selvittää parhaimmillaan vuoden tarkkuudella, milloin rakennuksessa käytetty puumateriaali on kaadettu ja missä se on kasvanut. Puiden kaatoajan perusteella voidaan tehdä johtopäätökset rakennusajankohdasta.
Kvartäärigeologi Pentti Zetterberg Itä-Suomen yliopistosta ajeli Joensuusta päiväkeikan Varsinais-Suomeen ja takaisin. Siinä välissä kairattiin neljästä hirrestä yhteensä kahdeksan lustonäytettä. Ne tutkitaan kevään aikana ja tulokset valmistuvat toukokuussa. Ensi viikolla on luvassa vastavierailu laboratoriolle. Tämä ajoitustutkimus liittyy opinnäytetyöhöni, jota teen rakennuskonservoinnin opintoja varten.
Toukokuussa palataan sitten ajoitusasiaan myös täällä blogissa. On todella mielenkiintoista, mitä paljastuu...
Ville
Tämäpä kiinnostavaa, kiva tietää tutkimuksen tuloksista sitten aikanaan.
VastaaPoistaOmaan talooni löytyi osittainen vastaus, kun siitä kuorittiin seinäpäällysteet ja yhdestä hirrestä löytyi veistetty vuosiluku 1805. Mutta talo on koottu parista eri setistä hirsiä, niin ei voi tietää, missä se vanhempi osa rakennuksesta on alun perin ollut - olisi kiva tietää! Ikkuna-aukkokin on eri kohdassa kuin nykyään jne. Näihin kysymyksiin ei kai saa koskaan vastauksia.
Meidän talostamme ei ole toistaiseksi löytynyt veistettyjä vuosilukuja, vaikka niitäkin saattaa jossain vaiheessa vielä eteen tulla. Eräs vanha paikkakuntalainen kävi toissakesänä vierailulla ja sanoi, että hänen sukulaisensa oli jostain päin taloamme löytänyt korjausvaiheessa vuosiluvun 1726. Niin vanha tämä talo ei varmaankaan ole. Todennäköisesti kierrätystavaraa sekin hirsi.
PoistaMun ajatuksia sanoiksi kirjoitettuna näissä viimeisissä postauksissasi..Usein ajattelen maailmaa talomme rakennusajankohdan aikoihin (n. 160-170?) vuotta sitten ja ihmettelen puuta, jonka taival on jo huikean pitkä ja joka edelleen jatkaa elinkaartaan. Erittäin mielenkiintoiselta vaikuttaa opinnäytetyösi.
VastaaPoistaKiitos kommentista. Teidänkin talonne on jo päässyt todella kunnioitettavaan ikään! Puussa ja puutalossa on parasta se, että sitä voi korjata lähes loputtomasti, kun vain kärsivällisyyttä riittää.
Poista