Löydettyä ja kadotettua

Vanhaa taloa korjatessa tekee aina välillä ilahduttavia löytöjä - ja välillä taas huomaa harmikseen, että jotakin on hävinnyt ehkä pysyvästi. Tämän kesän löytö on ehdottomasti salin kattomaalaus, joka löytyi yllättäen pinkopahvin alta. Kattomaalauksessa on kirkkaat värit ja huonetta kiertävä ornamenttikuvio. Oletamme, että salin keskellä olevan kattorosetin ympärillä kuvio toistuu, tuosta kohdasta emme vielä ole pahvia avanneet.

Kattomaalaus paljastui hyväkuntoisena valkoiseksi maalatun pinkopahvikaton alta.

Löydön myötä saimme tietysti heti uutta päänvaivaa: miten reipashenkinen kattomaalaus sopii tyyliltään tai väreiltään salin tummaan ja arvokkaaseen 1900-luvun alun tapettiin, joka on säilynyt erittäin hyvin ja olisi myös säilyttämisen arvoinen? Tätä sopii miettiä. Onneksi päätöksenteolla ei ole kiirettä.

Näkymä salista. Tapetit ovat tummaa 1900-luvun alun tyyliä. Parkettia jäljittelevä lattiamaalaus on 1930-luvulta.

Kadotettujen osien sarjaan kiilaa puolestaan kärkisijalle vieraseteisen jugend-vedin, joka on ollut kuistille vievässä pariovessa. Koska ovia siis on kaksi, on malli siis olemassa. Tämä on tietysti hyvä asia, toisaalta taas tuo vieressä oleva oikeanmallinen kahva tekee vaikeaksi aivan erilaisen vetimen käyttämisen ovessa. Olisi hienoa löytää samanlainen, jota ei toistaiseksi ole tullut vastaan missään varaosapankissa. Samanlaisia kahvoja olen nähnyt kuitenkin käytössä parissakin paikassa: Helsingin pitäjän kirkon pappilassa ja Kuortaneella sijaitsevassa Haapaniemen hiippakuntakartanossa. Ei auta kuin jatkaa etsintöjä.

Wanted: tällainen ovenvedin