Vieraseteisen katto valmistui

Vieraseteisen välipohja on ollut pitkään osittain auki - viimeinkin hirsikorjaukset valmistuivat kantaviin rakenteisiin ja saimme myös välipohjan laudoitettua umpeen. Hirsikorjaukset teki Restart ja laudoitimme katon itse. Käytimme vanhoja lautoja, jotka otettiin aikanaan talteen vihreän kamarin korjauksesta. Silloin korvasimme noin kolmanneksen kamarin katosta (jossa oli paha vaurio katon vuotamisesta johtuen) kokonaan uusilla, samalla mitalla tehdyillä uusilla laudoilla. Samalla säästimme kymmenkunta vajaamittaista vanhaa lautaa, jotka sopivat hyvin vieraseteisen katossa olleeseen pienempään aukkoon.

Paikkauksessa vaikeinta oli lautojen sovitus leveyssuunnassa, koska paikoillaan olevat entiset laudat kulkivat osittain vinoon. Vanhat laudat olivat myös käsin sahattuja ja jokainen omia yksilöitään mittoineen päivineen Jatkoimme paikkalautoja samassa asennuskulmassa ja tasasimme viimeisen kohdalla vinouden suhteessa seinään. Olimme kerrankin lopputulokseen melko tyytyväisiä - on oikeastaan vaikea havaita, että kattoa on korjattu. Tämä etu on vanhojen materiaalien käytössä.

Naulasimme laudat ensin tavallisilla nauloilla. Tämän jälkeen poistimme naulat yksi kerrallaan ja korvasimme ne konetaotuilla nauloilla. Katossa paikoillaan olevat laudat on kiinnitetty käsin taotuilla nauloilla, joten lopputuloksesta tulee näin yhtenäisempi. Taotut naulat on helpompi lyödä valmiisiin reikiin - naulaaminen on kevyempää ja ne pysyvät myös helpommin suorassa. Konetaotuissa nauloissa ei ole terävää kärkeä, jolloin niiden lyöminen ilman valmista reikää johtaa usein naulan vääntymiseen. Naulojen laadulla on myös väliä maalaamisen kannalta: perinnemaalit eivät oikein pysy uusien, sinkittyjen naulojen päällä.

Takorautanaulat hankimme Rakennusapteekista, joka myy useita eri kokoja. Naulojen naulaaminen ylöspäin on kova työ - taotut naulat eivät järeämpinä painu yhtä sujuvasti puuhun. Niiden naulaaminen pitää myös sujua kertaheitolla, koska poistaminen on vaikeata ilman naulojen katkeamista. Tätä harjoittelin itse poistaessani vanhoja nauloja puretuista lattialaudoista, kumma kyllä tässäkin oppi vähitellen taktiikan, jolla naulat saa suostuteltua irti puusta ilman niiden rikkomista.

Katto on maalattu aikoinaan liimamaalilla ja aiomme kokeilla uutta maalikerrosta samalla aineella. Mukavaa, että katto on nyt lopultakin kiinni - huomasimme jo seuraavana päivänä, että ilmasta eteisessä oli tullut raikkaampi kuin aiemmin, koska ilma vintiltä ei pääse enää eteiseen ainakaan yhtä suoraan.

Oma kuriositeettinsa vieraseteisen katossa on suorakulmainen tapetoitu kaistale, joka sijoittuu ulko-oven ja ruokasalin oven väliin. Olemme vanhoista valokuvista päätelleet, että tuosta kohtaa on 1800-luvun lopulla ollut sisäänkäynti vintille (nyt tuo sisäänkäynti on talon toisessa päädyssä). Tapettikerrosten välissä on 1800-luvun lopun Uusi Suometar -sanomalehtiä ja myös tapetit ovat 1800-luvun puolelta, itse asiassa vanhimpia näin isoina pintoina säilyneitä tapetteja. Täytyy miettiä, voisiko tapetit jättää kattoon näkyviin.