perjantai 23. joulukuuta 2022

Joulun aarre

Seuraava uutissähke julkaistiin Wiipurin Sanomissa 18.1.1887:

Aarre löydettiin, Sanomia Turusta mukaan, jonakuna päivänä wiime joulun tienoilla Loimaan Wähäperän Wanhantohnan rusthollin aitan seinästä. Siitä oli irtaantunut puulasta, jonka takana seinäkomerossa olevassa paperikäärössä oli ollut 10 isoa hopearuplan kappaletta sekä joukko pienempiä hopearahoja. Wanhatohna on ollut ammoisista ajoista hyvin rikas talo, joten on mahdollista, että siellä muitakin sellaisia kätköjä on.

Kuka rahat piilotti naapuritalomme aittaan ja miksi? Ja miksi ne jäivät noutamatta? Tätä tarina ei kerro. Rahakätköt juontavat usein juurensa levottomuuksiin, jolloin omaa tai joskus varastettuakin rahaa ja arvoesineitä piiloteltiin rakennuksiin ja maahankin. Piilottajalla ei syystä tai toisesta ollut mahdollisuutta enää hakea rahoja eikä tieto aarteesta välittynyt eteenpäin.

Uusista löydöistä emme ole kuulleet, mutta ehkäpä oman talommekin aittojen seiniä kannattaisi käydä tutkimassa tarkemmin. Onneksi jouluiloitteluun ei tarvita aarteita, pienemmälläkin pärjää, kuten loimaalaisissa joulun ajan sanonnoissa todetaan:

Piäniä on silakat joulukaloiks - syän vielä toisenki silaka, kun kerran on joulu.

Tulis joulu, et sais yälläkin syärä ja paerallansa tanssata.

Iloista joulua!

Tuovi, Ville ja Venny

6 kommenttia:

  1. Olipa jännä aarre ja mainiot sananparret. Hyvää joulua!

    VastaaPoista
  2. Tosi mielenkiintoinen juttu. Aloitin koulunkäyntini 1957 Loimaan Kojonperän kansakoulussa joten samoja tienoita lienee? Hyvää joulua!

    VastaaPoista
  3. Onpa löytynyt hieno aarre. Hyvää joulua!

    VastaaPoista