Lähes kesäisen lämpimän syysviikonlopun aikana oli mukava
tehdä hommia ulkona. Tuovi haravoi tyttären kanssa hiekkatietä ja paikkamaalasi
uuden väentuvan ikkunoita, itse taas keskityin puuhastelemaan ryömintätilan
tuuletusluukkujen parissa. Kokeilimme myös perinteistä ruosteensuojausta,
tervapolttoa, luukkujen suojaksi asennettaviin apilareikäpelteihin.
Uuden väentuvan toiseen päätyyn tulee käyntiluukku
rakennuksen ryömintätilaan. Sen verran tiukahkon joutuu luukusta tekemään, että
omassa ympärysmitassa ei paljon paisuntavaraa ole, jos meinaa
tulevaisuudessakin päästä vaivatta paikkoja tarkistamaan. Käyntiluukun keskelle
tulee samanlainen tuuletusaukko kuin muihinkin. Tarkoitus on tehdä
kaksinkertainen saranointi siten, että tarvittaessa saa koko luukun auki
tuuletustilaan päästäkseen, ja toinen pienempi, jonka saa talveksi suljettua ja
keväällä taas avattua tuuletusta varten. Koko luukku karmeineen maalataan
lopuksi Roslagin mahongilla eli tervaa ja vernissaa sisältävällä
pintakäsittelyllä ruskeaksi.
Löysin käyntiluukkua varten hyvälaatuista mäntyä omista
varastoista. Lattialankkuakin jäi sen verran yli, että sieltä valikoin jo viime
vuonna parhaat palaset tätä työtä varten. Tämän luukun ponttilankuissa on
runsaasti hitaasti kasvanutta, pihkaista ja todella painavaa sydänpuuta, jonka
pitäisi kestää sääkulutusta hieman normipuuta paremmin. Tein kakkosnelosesta
karmit luukulle ja 32 mm:n lattialankusta luukunoven. Oven keskelle sahaan vielä
tuuletusaukon ja sen taakse kiinnitän apilareikäpellin estämään kutsumattomien
vieraiden saapumisen rakennuksen alle. Sopivat saranat ja sulkuhakaset ovat
toistaiseksi vielä löytämättä.
Ruosteensuojauksena peltien pintaan kokeilimme perinteistä
tervapolttoa. Lämmitin pellit ensin nuotion hiilloksen päällä kevyesti, sen
jälkeen sivelin pintaan tervaa pensselillä. On tärkeää, ettei lämmitä
käsiteltävää metallia liian kuumaksi, ettei terva pala sen pinnalta pois. Lopuksi
metalli kuivatetaan hiilloksen päällä niin, että pinta muuttuu himmeäksi. Käsittelyn
voi toistaa pari kolme kertaa.
Tuovi haravoi pihaa ja paikkamaalasi väentuvan ikkunoita.
Auringonpuoleiselta seinustalta oli parista ikkunasta alkanut maalipinta irrota
kitin päältä. Säärasitus on auringon ja kovimman tuulen puolella todella rankka
ja jää nähtäväksi, miten kauan alkuperäinen Uulan pellavaöljymaali ikkunoissa
kestää. Haluaisimme suosia näissäkin suomalaisia tuotteita, mutta tähän
mennessä ruotsalaiset maalit ovat ainakin meillä vieneet etenkin ulkotiloissa
voiton kestävyyden osalta.
Toivottavasti näin hyviä rakennuskelejä on jäljellä vielä
loppusyksystäkin!
Ville
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti