maanantai 22. helmikuuta 2016

Nupinaulateatterissa



Vietin virkistävän viikonlopun nupinauloja poistaen. Väentuvan seinissä niitä riittää: talo on rakennettu kierrätyshirsistä ja niissä on ollut useita tapettikerroksia nauloineen. Lisäksi seinissä on myös monenlaista muuta naulaa, rautalankoja, niittejä ja nastoja. Käytin työkaluina "vuohenjalkaa" (pieni naulanpoistaja), hohtimia ja sorkkarautaa. Nupinauloja näytti olevan kolmea lajia, joista vanhin oli käsintaottu siro naula 1800-luvulta, kaksi muuta tuoreempia tapauksia. Iältään keskimmäiset olivat sitkeimmin seinässä kiinni.



Sain vasta pienen osan työmaata tehtyä ja nauloja poistaessa oli aikaa miettiä kaikenlaista kuten sitä, miksi oikeastaan nupinaulat pitää poistaa hirsistä. Syitä poistamiseen löytyy useita: jos seiniä haluaisi vaikka maalata, tunkisi ruoste vähitellen naulakohdista ikävästi läpi. Jos taas päälle haluaisi laittaa uutta pinkopahvia ja tapettia, ovat varsinkin terävämmät ja kohollaan olevan naulankannat riski paperin rikkoontumiselle. Ne pitäisikin sitten ensin hakata kaikki sisään, joka on toki pienempi työ kuin naulojen ylös vetäminen. Tätä hakkaamista olemme tehneet vanhan päärakennuksen kamareissa, joissa jätämme vanhat tapettikerrokset alle muistoksi.



Syy naulanpoistolle voi myös olla ihan vaan estetiikka: naularivistöt ja niissä roikkuvat pahvin ja tapetin riekaleet voivat haitata silmää. Toisaalta naulojen jäljet jäävät kyllä seinään poiston jälkeenkin, mutta ehkä ne ovat kuitenkin pienempi paha? Ja seinän yläosassa, johon laitetaan holkkalistaa, saattaa joutua tasoittamaan hirsiseinää sen alta. Silloin naulat ovat hankalasti tiellä.



Meillä syy lienee ensisijaisesti yläosassa tuo tasoitustarve ja alempana estetiikka ja joissakin seinissä myös tuleva pintakäsittely. Savirappaamme ehkä joitakin seiniä ja voihan joskus myöhemmin innostua laittamaan tapettiakin. Paljaat hirsiseinät eivät ole olleet kovin perinteisiä, vaikka niitä nykyään sisustuslehdissä näkeekin. Jokainen kynnelle kykenevä on aikoinaan ainakin maalannut seinänsä, ellei tapettiin ole rahkeet riittäneet. Tämä muuten koskee myös huonekaluja: kaikki huonekalut maalattiin, jos vähänkin varaa oli. Aikamatkaaja menneisyydestä ihmettelisi maalittomia talonpoikaiskalusteita nykykodeissa, joita meiltäkin löytyy.

Nupinaulateatterin jälkeen oikea kämmen oli jumissa päivän verran, mutta tätä kirjoittaessa jo helpottaa. Uusia näytöksiä odotellessa!

Tuovi

11 kommenttia:

  1. Aah, kuulostaa tutulta. Tätä samaa olen tehnyt päätalossamme yhdessä huoneessa ja kauhulla odotan muita ;). Hienosti ahkeroitu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kannustuksesta! Naulanpoisto on periaatteessa hauskaa, vaikka kyllähän se näin toimistotyöläisellä ottaa sormilihaksiin. Virkistystä tuo eri työkalujen käyttö erikokoisiin nauloihin: on juhlaa ottaa välillä iso naula sorkkaraudalla kun on nirhannut nupinauloja tunnin verran pienellä naulanpoistajalla :-)

      Tuovi

      Poista
  2. Minä olen myös poistanut talomme lukuisat nupinaulat ja osan paukuttelin seiniin. Jotensakin hauska, kun lukee vanhojen talojen kunnostusblogeja, niin samat työvaiheet toistuu jokaisessa ja nostattaa muistot menneistä työvaiheista mieleen. Ja toisissa mennään taas vähän edellä ja niistä on hyvä kurkkia, mitä seuraavaksi on edessä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miettivätköhän uusien nupinaulojen naulaajat, kuka niitä joskus myöhemmin kiskoo seinästä irti? Mekin naulasimme innolla uutta pinkopahvia päärakennuksen kamariin...

      Tuovi :-)

      Poista
  3. Jaa mä en hoksaa miksi tuota työtä tehdään jos tulee kerran tapeetti ja jos ei tule tapeettia niin haittaako ne?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan hyvä kysymys: eipä nauloja olisi pakko poistaa, ne voisi lyödä seinään, jolloin ne eivät haittaisi tapetointeja tai muita operaatioita. Jos talo on kylmillään, on tietysti riskinä, että naulat alkavat ruostua ja ruoste tunkea tapetin tai rappauksen läpi. Meillä ei uudessa väentuvassa ole tätä ongelmaa, mutta vanhassa päärakennuksessa esimerkiksi liimamaalilla maalatussa katossa tuollaisia ruostepilkkuja näkyy. Kyllä varmaan meillä on estetiikka tärkein syy, seinät on kivemman näköisiä, kun eivät ole täynnä nauloja. Ainakin jonkin aikaa niitä katsellaan hirsiseininä, ehkä joskus myöhemmin tulee jotain päällysteitä.

      Tuovi

      Poista
  4. Tuolla Varsinais Suomen Länsi- Suomen kulttuurialueilla / seutukunnalla talollisilla lienee tapeetti ollut jo 1880 luvulta asti käytössä, jotenka pelkkää hirsiseinää en ymmärrä. Toisaalta Voihan se jotakuta miellyttää ??

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet varmasti siinä oikeassa, että hirsiseinät on mieluiten laitettu peittoon. Paljas hirsi on tainnut tulla muotiin vasta jokin aika sitten sisustusohjelmien kautta ja tietysti mökkiperinteestä se ehkä ammentaa myös. Ajattelimme, että ainakin saunaan jää hirsiseinää ja ehkä johonkin muuallekin. Tarkoitus on kuitenkin savirapata osa seiniä ja ehkä kamariin tapettia jossain vaiheessa.

      Tuovi

      Poista
  5. Kuulostaa hyvältä. Varmana saunakamnarin seinässä paljas hirsi on hyvä. Itsellä oli 1894 rakennetussa osassa savitiiviste . Pinkot oli rikki oli pakko uusia pinkopahvit osin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ja saunassa ainakin lauteiden takana naulanpoisto on varmaan paikallaan :-)

      Tuovi

      Poista
  6. Onpas ollut tosiaan mielenkiintoinen tasoitustyöprojekti. Ja että nauloja ihan 1800-luvulta lähtien. Olisipa kiva päästä remontoimaan näin vanhaa kohdetta.

    VastaaPoista